Mulkku mastolla ja muita lapsellisuuksia

KoPu Tiistaikisa 10.5.2011

Rata E vastapäivään

Tuuli 5-0 m/s SW, ilma +19-15°C, vesi +9 °C

Purjeet: Genoa 1 med

Miehistö: Hepo, Lotta, Matti, Jonna, Marja, Janne T. & Emilia 4v.

Sijoitus: DNF

Kauden ensimmäiiseen kisaan oli pieni tuska saada miehistöä kasaan, vaikka gastiliitto näin keväällä onkin intoa täynnä. Toisen epäonni on on toisen onni, ja saimme peräsinvammaisesta Valpurista Jonnan vahvistukseksi. Viime tinkaan tuli vielä mukaan X-342:n toinen omistaja Janne, tosin ehdolla, että voi ottaa 4-vuotiaan tyttärensä mukaan. Kun luvassa oli kevyttä tuulta, ja pikkuneiti oli jo tottunut veneilijä, niin mikäpä siinä. Omat eväät ja lastenohjelmia iPadiin ladattuna, – Päiväkoti Nauti n' Nolla oli valmis kisaan. Mukavaa vaihtelua partyplatformina tai kelluvana Bajamajana olemiseen (molemmissa hommissa oltu useasti).

Takilan säätö oli vielä kesken, eikä kisapurjeita oltu nostettu talven jäljiltä. Sponsorisään ollessa yhä syvällä takatalven puolella, ei rättivarastossa mitään homehtumista mullistavampaa ollutkaan tapahtunut. Isopurje tosin tuntuu nyt istuvan paremmin aiempaan verrattua, –välivanttien löysäys vaikuttaa olleen oikea ratkaisu. Matkalla lähtöalueelle puhalteli oikein mukavasti, mutta yllättävän lukuisan pikkuluokan startatessa oli tuuli melkein täysin kuollut.

Päätimme omassa lähdössämme hakeutua poijupäähän, jossa tuntui olevan enemmän tuulenvirettä. Startti onnistui aivan kohtalaisesti, mutta yläpuolellemme paukkasi paremmalla alkuvauhdilla Nerissa (Dufour 40), joka sotki vähäisen tuulemme täysin. Ajauduimme liikaa vasempaan laitaan kun pakkituulissa ei keula tahtonut nousta. Pienen etsiskelyn jälkeen löysimme itsellemme sieltä "oikein mukavan" tuulettoman kolon, josta oli helppo seurata muun fleetin karkaavaan omissa tuulissaan kohti Käärmesaaren suoraa Autokaupan (=Audi, ex Lexus, ex Alfa-Romeo) vetäessä letkaa.

Ihan yksin emme koloomme jääneet, vaan meile pitivät seuraa pari Albin Expressiä ja Trip Tease pikkuluokasta sekä Pärlan (FG 37) omasta luokastamme. Tuskallisten pyörimisten ja nojailujen jälkeen saimme jostain pienen tuulenvireen, jolla pääsimme mekin jo kauas karanneen fleetin perään. Pärlan sai alempana jonkun ihan oman tuuliraitansa ja karkasi muulta jälkijoukolta.

Rönnkobbenin suoralle tultaessa loppui kyyti taas kokonaan. Emilian videoissa oli tauko ja pikkuneiti liittyi kannella nojailevaan gastimassaan. "Milloin se aikuisten huutaminen ja kiloaminen oikein alkaa?" (Oli vähän varoteltu kisakielenkäytöstä etukäteen). ”Kattokaa, mulkku mastolla!" -Taisi geulagasti Matti saada juuri uuden lempinimen itselleen, vaikka kysymys olikin jostain hyttys-kärpäsosaston liftarista.

Autokaupan Audi lipui hitaasti vastaamme Rönnkobbenin kapeikossa vaihdellen koko ajan fokan ja Code 0:n välillä. Kellon ollessa jo lähemmäs kahdeksaa, teki kippari gastiliiton hurratessa päätöksen nostaa perälippu paikalleen ja hyräyttää kone käyntiin. Virallinen syy oli pikkuneiti Emilian nukkumaanmenoajan lähestyminen, mutta emme todennäköisesti olisi kuitenkaan saaneet tulosta kilpailun aikarajan puitteissa. Tällä kertaa järjestäjät olivat tajunneet lyhentää radan Rönnkobbenin suoran pohjoispäähän. 8 sinnikästä jaksoi lillua maaliin, viimeiset klo 21 jälkeen. 10 venekuntaa keskeytti.

Kausi on nyt joka tapauksessa avattu. Kisaoluet maistuivat oikein makoisilta poikkeuksellisen lämpimässä kevätillassa!