Kadonnut ankkuri löytyi!

Nauti n' Nollan pääankkurina on toiminut kaikkien gastien ihastelema kiiltävä Bruce-tyyppinen rosterikauha perässään vielä muutama metri rosterikettinkiä. Tämä hohtava komeus jäi syksyisten rapujuhlien päätteksi talvehtimaan merenpohjaan tuulen noustua ko. yöllä 18 m/s ja vaihdettua suunnan suoraan veneen sivulle. Syntyneessä aamuyön hässäkässä saatiin toinen peräankkuri irti, mutta tämä Ankkaroliinan perässä ollut komistus vain potkurin ympärille.

Kaikki todellisen katastrofin ainekset olivat tuolloin olemassa, mutta kallioihin paiskautumisen tai vetolaitteen irtirepeämisen sijasta saimme peruuttamalla potkurin jotenkuten (tosin valtavasti täristäen) pyörimään ja nilkutettua viereiseen HSS:n retkisatamaan turvaan.

Keulagasti Matti omistaa sukellusvarusteet ja hämmästyttävän vain parin minuutin etsiskelyn jälkeen löysi kadonneen kalleuden pohjasta. Näkyvissä oli vain vähän kiiltävää kettinkiä, mutta se riitti.

Puoli vuotta merenpohjassa ei ollut oikeastaan jättänyt mitään jälkiä. Vähän vaan hirvitti, kun huomasin kuinka läheltä kettinkiä oli Ankkaroliina katkennut. Vain n. 15 cm oli erottanut potkurin kettingistä!

Trackit Google Earth -kuvana

Pienen väännön jälkeen sain jumpattua GPS:n datan Google Earthin ymmärtämään muotoon ja kuvaksi. Ensimmäinen track-kuva on Emäsalon lenkiltä ja löytyy kyseisen kisareferaatin lopusta. Aika syheröistä. Laskin trackista 88 vendaa ja 9 jiippiä!

Vajaamiehien tiistaipyrähdys

KoPu Tiistaikisa 27.5.2008

Rata B myötäpäivään
Tuuli 5-6 m/s N, ilma + 13°C, vesi +11 °C
Purjeet: Genoa 1 med, Spinnu S2
Miehistö: Hepo, Juho, Matti, Enni & Sonja
Sijoitus: 8/32

Oli jo lähellä koko osaanoton peruuntuminen kun ruorimies Santtu oli perhekiireissä, ison mestari Aarne duunikiireissä, yleishyvä Jussi opiskelukiireissä, järvisuomen avut veneenhakumatkalla Ruotsissa tai töissä ja kaikki varagastit jossain toinen toistaan tärkeimmissä menoissa. Kaiken lisäksi försti Juho oli flunssaantumassa (vaikkei edellispäivän kallistuskokeessa uimaan joutunutkaan) ja kippari Hepon nivelet valittivat kuin vanhassa Mossessa. Aina yhtä innokkaat Matti ja Enni olivat kuitenkin tikkana taas lähdössä merelle ja kun kipparin siskontyttö Sonja saatiin mukaan, päätimme lähteä kisaan mukaan periaatteenamme vain pitää sählääminen mahdollisimman vähäisenä.

Matti tarkkana alun spinnuosuudella.

Saimme unelmastartin koko kakkosfleetin kärjestä, kiitos Juhon hyvän starttinenän, joka tuntuu tukkoisenakin toimivan. Alfa tietysti porhalsi heti ohi, mutta muu fleetti pysyi takana, vaikka spinnun nostomme ei mikään mallisuoritus ollutkaan. Melkin itäpuolella alkoi sitten nopeampia mennä ohi ja kun meidän jiippimme menivät aika kokonaisvaltaisen harjottelun puolelle, pääsi esim. sisarvene Phoenix taas rinnalle. Pystyimme kuitenkin taas paluukryssillä karistamaan heidät ja poimimaan useita ykkösluokan ja pari oman luokankin venettä.

Kahdeksas sija tällä miehistöllä oli mitä mainioin ja osoittaa selkeästi sen, kuinka tärkeä hyvä startti näissä tiistiksissä on. Sunnuntaina onkin sitten liikuntaa tiedossa enemmänkin, kun vuorossa on WB-Sails Round the Buoys -ratakisa. Silloin on varmasti roolit ja rutiinit vähän paremmin kohdallaan (tai ainakin hioutuvat niitä poijuja rundatessa)!

Maallin tulossa Kaptah, 4play, Phoenix ja Low.

Me olemme jo kotimatkalla...  :-)

Nauti n' Nolla kallellaan

Offshore Weekille osallistuminen edellyttää ORC International -mittakirjaa,  ja kun sisarvene Alexiakin oli saanut melkein 4 sekuntia "hyvää" GPH-lukuunsa mittaamalla vs. Club-mittakirja tuli sitten tämäkin homma ajankohtaiseksi. Vaikka Nauti n' Nolla onkin aika hyvässä kisavarustuksessa (= ei hirveästi ylimääräistä roinaa veneessä), kannettiin silti yksi laiturinpätkällinen tavaraa pois veneestä...

 

Ilma oli aluksi vähän liian tuulinen, mutta tyyntyi onneksi iltaa kohden. Juho otti uhkarohkeaksi tehtäväkseen painojen ripustelemisen spinnunpuomien päähän, ja kuin ihmeen kaupalla selvisi hommasta uimatta. 

Mittamies Cay Stambej sai mittarinsa "tikittämään" ja varalaidat mitattua. Kuten oli ennakolta tiedossa, on Nauti n' Nolla kovin takapainoinen ja on kaiken lisäksi styyrpuuriin länällään. Ei mikään ihme, maston takana styyralla ovat akut, työkalut, invertteri, septi, boileri, lämppäri ja autopilootti. Vesitankki ja polttoainetankki osittain olisivat paaralla, mutta nehän ovat tyhjiä...

Saimme mittauksesta 2,4 sekuntia GPH-lukuun "hyvää". Lisäksi miehistön painoa optimoitiin 600 kiloon. Tämä antaa meille hyvää kevyillä keleillä, mutta tietysti vähän maksaa vähän kovemmilla. Toisaalta voimme nyt ajaa kovemmilla keleillä seitsemällä (jos kaikki eivät ole kipparin kokoisia...).

Uusi mittakirja löytyy täältä.

Emäsalo kierrettiin upeassa mutta kevyessä kevätsäässä

Emäsalon lenkki 24.-25.5.2008
Tuuli 4-1-5 m/s SSE-N, ilma + 16-8°C, vesi +10 °C
Purjeet: Genoa 1 med, Spinnut S2 ja S3
Miehistö: Hepo, Juho, Santtu, Aarne, Matti, Iko & Teemu
Sijoitus: 6/14

Järvipurjehtijoilla vahvistettu perusmiehistö nautti perinteikkään lähtölounaan Pyysaaressa. Lähdön siirtäminen Vallisaaren eteläpuolelle selvästi latisti yleistä tunnelmaa ravintolassa edellisvuosiin verrattuna. Aika lattea esitys oli myös ravintolan hinta/laatusuhde varsinkin Juhon grillipihvin osalta, joka oli varmaan tehty varpusesta...!

No, rahat tuli takaisin, mutta nälkäinen gasti on vihainen gasti!

LYS-1 luokan lähtö oli 40 min 3:sen jälkeen ja Kuggenstenin matala vähän hassusti melkein keskellä heti lähtölinjan edessä. Keskipäivän navakka tuuli oli tyyntynyt kovin kevyeksi, eikä lähdössä ollut mitään erikoista. Etukäteen mainostettu vastatuulipoijukin oli käytännössä viraton. Rakas kilpakumppani Ramdata ja Stella (Finngulf 37) ottivat heti kaulaa ja me tulimme Belle-Amien (Diva 39) ja Maruffan (FG 33) kanssa perässä. Maruffa kulki kauniisti kevyessäkin pelkällä fokalla ja isolla, näyttivät tosin olevan parasta 3DL:lää. Jäimme alkumatkasta muutaman pienemmän luokan veneen ja yhden ison monirungon pakkituuliin vähän liian pitkäksi aikaa. Ohittelimme Sipoon selällä pienempiä yksi kerallaan ja pitelimme Maruffaa takanamme.

Koko ilta ja auringonlasku Emäsalon kärjessä olivat kertakaikkisen upeita. Veneen vauhti oli tässä vaiheessa ihan hyvä ja mielialat korkealla. Pelättyä perinteistä totaalia tyyntymistä kärjen kohdalla ei nyt tullut. Emäsalaon itäpuolella tuuli sitten "häipyi monovastaanotossa lähes kuulumattomiin" Koko itäpuoli kryssittiin haistellen sopivia tuuliläiskiä. Saimme Belle-Amien kiinni ja pääsimme kapean rännin lukemattomissa vendoissa ohikin. Maruffa jäi ensin huolella mutta sai ennen siltaa taas meidät kiinni. Karmivaa katsottavaa oli myös VindUngenin nousu varmaan 20 astetta paremilla kulmilla kuin meillä. Fokka näyttäisi näin kevyessä kryssissä olevan selkeästi parempi ratkaisu kuin pullea Genoa.

Pohjoiskärjen kierron jälkeen, ennen sillan alitusta, emmimme spinnun nostamista. VindUngen nosti sen sinisen lituskaisen sivutuulispinnunsa, joka on heitä vienyt aiemminkin hienosti kovaa ja korkealle. Maruffa nosti myös, mutta Belle-Amie ei. Etenimme kaikki läjässä suunnilleen samaa vauhtia. Päätimme kokeilla sivutuuli S3:tamme, vaikka sillan alusen virtaukset ja tuulen muutokset arveluttivatkin. S3 nousi nätisti ylös ja Nauti n' Nolla lähti saman tien kuin "nakki haulikosta" (nälkäisen Juhon ilmaus). Kerrankin tuntui, että ko. purje toimi niinkuin oli tilattu!

Sillan alla tuuli sitten loppuikin ja spinnu alas. Kartan/plotterin katsominen oli jäänyt vähän vähille ja havaitsimme olevamme aivan kivikon reunalla reilusti reitin alapuolella. Korjaava tikki nollatuulessa tappoi koko juuri saavutetun etumatkan ja perässä ollut kolmikko meni partaansa naureskellen ohitsemme. Sköldvikin edustalla taas spinnua ylös. Alotimme S3:lla, mutta vaihdoimme pian S2:seen, koska tuuli näytti heittävän plattikseksi. Belle-Amie heitti yhden pitkän korjaavan jiipin leikkausta hakien ja me samoin vähän ajan kuluttua päästyämme yhteisymmärrykseen leikaamisen järkevyydestä (Kannattaako sitä nyt takaisin tulosuuntaan kääntyä...?). Kyllä kannatti. Maruffa jäi kuin seisomaan vaikka me teimmekin matkaa reilusti enemmän.

Kaukana horisontissa näkyvää Ramdataa ja Stellaa lukuunottamatta saimme pikku hiljaa kiinni enää ainoita edellämme purjehtivia: Belle-Amieta sekä pienemmän luokan Valpuria (Inferno 31) ja Kaptahia (Tempo). Kuninkaansalmen kapeikkoon saavuimme lähekkäin ja Varsasaaren ohituksessa ohitimme myös koko kisan edellämme olleen Valpurin (joka tosin starttasi siis 20 min aiemmin). 

 

Kruunuvuoren selän kryssillä Belle-Amie pystyi venyttämään meihin juuri riittävän raon, hävisimme sille lopputuloksissa harmittavasti tasan minuutin 15 ja 1/2 tunnin purjehduksen jälkeen. Ramdata nappasi hienon LYS-1:sen voiton tasoituksella ennen pari minuutia nopeampaa Stellaa. Upeasti purjehtinut Valpuri oli LYS-2 voittaja ja LYS-3 voitti Kalevi Väänäsen H-vene.

Hitaimmilla meni radan kiertoon yli 21 tuntia!

Sunnuntaipäivä meni "puluille" univelkoja maksaessa, mutta muutoin kisa oli nautinnollinen. Yö saaristossa hitaasti lipuvassa veneessä on aina yhtä hieno tunne. Tarkoituksena on tosin ensi vuonna lipua vielä hieman kilpailijoita nopeammin...

Tulokset löytyvät täältä

Ohessa kisan track Google Earth kuvana. Keltainen viiva on optimireitti.

(Kuvan voi klikata suuremmaksi).

Ongelmia fallin kanssa

KoPu Tiistaikisa 20.5.2008
Rata F vastapäivään
Tuuli 7-5 m/s SSW, ilma + 13°C, vesi +9 °C
Purjeet: Genoa 1 heavy, Spinnut S2 ja S3
Miehistö: Hepo, Juho, Santtu, Aarne, Jussi, Matti & Enni
Sijoitus: 15/32

HSK:lta lähtiessä tuuli oli odotetua navakampi ja päätimme vaihtaa muodokkaaksi leikatun Northin ykkösen litteämpään Sobstadiin. Tämä purje on sisarvene Xilian vanha, josta on takaliesma leikattu uusiksi. Koska Nauti n' Nollan rullalaite on kannen alla, pystyy tämänkin purjeen rullaamaan etustaagin ympärille, vaikkei se mikään rullapurje olekaan. Nyt vaan meinasi tulla hätä käteen tämän ominaisuuden kanssa.

Lähtöalueelle saavuttaessa ei rullattu purje suostunut aukeamaan millään. Ilmeisesti purje on kutistunut aikaa myöten sen verran, että ylösnostettuna leikari jää n. 15 cm päähän mastosta ja falli pääsee tällä matkalla pyörähtämään staagin ympäri lukiten rullalaitteen. Lepattavan purjeen pyörittäminen auki kierros kierrokselta skuuttivyyhdin kera ei ollut niitä miellyttävimpiä hommia, mutta nippanappa kuitenkin kerkesimme. Lähtöön valmistautuminen jäi vaan käytännössä olemattomaksi. Saimme kuitenkin kohtuulähdön Alfan päältä, mutta Ramdatan alta. Alfahan meni tietysti menojaan ja me jäimme vääntämään mm. sisarveneidemme Alexian ja Phoenixin kanssa. Panasonic heitti ikävästi eteen ja jäimme pahasti sen korkean takilan **skoihin. Alexia ja Ramdata ottivat pesäeroa Phoenixin pysyessä perässä.

Melkin eteläpuolelta kryssillä otimme paikan vapaissa tuulissa ja saimme veneen hyvään vauhtiin. Kuittasimme Alexian kauan ennen Rysäkarin eteläpuolella tapahtunutta spinnun nostoa. Spinnuilu meni oikein mukavasti takasin Melkille ja kun vielä maalisuoralla saatiin Code 3 -spinnu (lattea sivutuulipurje) ylös ja hyvään vetoon, saatoimme olla kokonaisuutena hyvinkin tyytyväisiä. Mikähän lienee sijoitus tasoitusten jälkeen?

Viikonloppuna on luvassa mielenkiintoinen pitempi kisa, Emäsalon lenkki. Saas nähdä, onko yhtä hyinen sumukeli kuin viime vuonna.

* * *

- Jaahas, Kopu sai tulokset vihdoin viimein esille. Olimme 15/32.

Samalla näytti edellistiistain tulostaulu menneen uusiksi olimmekin 10/29.

Tavoitteena olisi kyllä olla aina tuossa kärkikymmenikössä. Startin merkitys on todella suuri meille kakkosluokan hitaimmaksi rankattuna. Jos emme saa ihan nappistarttia, joudumme kärvistelemään koko oman luokkamme nopeampien veneiden **skoissa. Ja juuri kun ne saavat rakoa väännettyä tulee meidän eteemme pikkuluokan hitaammat ja niiden pakkituulet. Täytyy nostaa hattua Ramdatalle, joka on pärjännyt upeasti parissa viime tiistksessä näistä samoista lähtökohdista!

Tuplakisa viikonloppu

S. Wickströmin muistokisa Lauantai 17.5.2008

HSK LYS (Espoo Ranking)

Tuuli 5-6m/s SE-ESE, ilma + 11°C, vesi +9 °C

Purjeet: Genoa 1 med, Spinnu S2

Miehistö: Hepo, Juho, Santtu, Aarne  & Enni

Sijoitus: 5/9

Kisan etukäteen odotetuin asia oli Finellin uuden Finngulf 33:n vauhdin haisteleminen. Miten hyvin Amiraali pärjäisi pelkällä fokalla? Tomppa ottikin lähdössä heti oman linjansa ja pääsi Melkille kärjessä. Me yritimme pyristellä irti FunFirstistä, mutta vasta vähän ennen ensimmäistä kääntömerkkiä saimme hivutettua Henkasta ohi ja vapaisiin tuuliin.

FunFirst ja Inferno 31:set Valpuri, Solveig ja Donna.

Hieman yllättäen Panasonic otti johdon Finellin ja Subwayn seuratessa. Ilmeisesti kärkipaikka oli Pansullekkin yllätys, meinasi navigointi unohtua kokonaan, ja joutuivat palaamaan takaisin jonkin matkaa Rysäkarin eteläpuolella menettäen samalla kärkipaikan.

Ajoimme koko kisan pitäen hitaammat selvästi takanamme, mutta emme toisaalta mahtaneet Finellin vauhdille mitään. Subway ja Panasonic jäivät meille tasoituksissa, FunFirst, Valpuri ja Donna taasen ajoivat tasoituksissa ohi. Jos kisa olisi käyty ORC-mittasäännöllä, olisi meidän reilu kuuden minuutin rakomme FunFirstiin riittänyt sen voittamiseen. LYS taasen arveli Henkan olleen "oikeasti" meitä samaisen kuusi minuuttia nopeampi! 

  

Enni nauttii purjehduksesta, auringosta ja Batterysta.

Kaiken kaikkiaan S. Wicströmin muistokisa oli nautinnollista purjehdusta. Kaikki manööverit sujuivat sutjakasti, ilma oli kaunis ja sopivan tuulinen ja fiilis oli muutenkin korkealla.

Kippari Hepo ajaa Spinnua, Juho luussa, Santtu ruorissa ja Aarne leessä

Pro Sailor Race Sunnuntai 18.5.2008

HSK ORC

Tuuli 0-7m/s S-SSW, ilma + +9-11°C, vesi +9 °C

Purjeet: Genoa 1 med, Spinnu S2

Miehistö: Hepo, Juho, Santtu, Aarne  & Enni

Sijoitus: 7/10

Sunnuntai alkoi sumuisena ja tyynenä. Lähtö myöhästyikin yli tunnin. Ykköset ja kakkoset olivat vielä molemmat Melkin pohjoispuolella meidän ORC3-ryhmämme startatessa. Pääsimme nostamaan sisarvene Alexian pois lähtölinjalta, mutta äkkiä Staffan ja Christer miehistöinen pyörähtivät takaisin kisaan ja hyviin asemiin. Toinen sisar Xilia oli aluksi lupaavasti takana, mutta yhdellä epäonnisella pätkällä päästimme sen karkuun ja saimme Alexian ja FunFirstin ja Merinnan kiusaksemme.

Pikkuhiljaa tuuli virisi ja välimatkoja alkoi syntyä. Finell, kaikki kolme sisarvenettä ja FunFirst olivat edellämme. Henkasta pääsimme taas spinnulla ohi ja aloimme hitaasti saavuttaa Alexiaa kun hernerokkasumu iski päälle. Toiselle kierrokselle lähdettäessä olimme kohtalaisessa tuntumassa sisarveneisiin, mutta Rysäkarin ja Rönnkobbenin välillä ollut sakea sumu kadotti taas kosketuksen. Olimme aikailleet spinnun nostossa epäillen sen ylhäälläpysymistä puuskaisessa sivutuulessa, mutta pienen pankkiin ajamisen jälkeen se kuitenkin pysyi ilman suurempia ongelmia vedossa. Sumun hälvetessä olikin vielä genoalla ajava Alexia jo iskuetäisyydellä, mutta muu ryhmä jo kaukana spinnuineen. Oli hieno katsoa kuinka 33-jalkainen Xilia menee heittämällä ohi 45-jalkaisesta Panasonicista.

Alexia sai pidettyä meidä kryssillä takanansa ja meidän ainoa toivomme oli joku sählis heidän puoleltaan loppusuoran spinnuilussa. Kuin tilauksesta sellainen tulikin irronneen fallin muodossa ja me pääsimme kuittaamaan heidät Melkin ja Pihlajasaaren välissä. Vauhtimme riitti onnekkaasti tasoitusten jälkeenkin kahdella sekunnilla lyömään Alexian.

Alexiaa ohittamassa.

Kuvat Erik Lähteenmäki ja Alexian miehistö.

Xilian voitto ei ollut mikään yllätys, mutta se että Amiraali Finell joutui nöyrtymään myös X2:selle yllätti. X2 näytti ajavan koko kisan omia latujaan vapaissa tuulissa. Ilmeisen oikea ratkaisu heiltä, onnittelut hyvästä suorituksesta sisarveneelle. Xilian vauhti oli taas kyllä hämmästyttävää, sillä olisi suorassa ajassa pärjännyt suurimmalle osalle ykkösiäkin! Noh, olihan kisa toki tällä kertaa "takahauska". Yhtä hauska ei meidän kantiltamme sunnuntai ollut kuin edellispäivä. Lauantain a olimme maalissa jo klo13.45 ja sunnuntaina vasta n. klo 18.

Reilua tuntia myöhäisempi lähtöaika, yli tunnin viivästys ja puolitoista tuntia pitempi purjehdusaika veivät kummasti mehuja ja fiilistä.

Tulokset täältä

Erik Lähteenmäen kuvia täältä

Kisakausi alkoi!

KoPu Tiistaikisa 13.5.2008

Rata B myötäpäivään

Tuuli 6-4 m/s NNW, ilma + 11°C, vesi +9 °C

Purjeet: Genoa 1 med, Spinnu S2

Miehistö: Hepo, Santtu, Jussi, Heikki T., Matti & Enni

Sijoitus: 8/25

Nauti n' Nollalle kauden ensimmäinen tiistis (vime viikon kisa jäi väliin kippari Hepon ollessa Ouzoa kittaamassa Kreikan kimppaveneellään). Miehistön ollessa puoliksi vielä kohtuullisen kokematonta päätimme ottaa mieluummin hitaasti varman päälle, kuin hosuen ja karseasti mokaillen. Ekan mokan teki tietysti kokeneemman pään edustaja Jussi poksauttamalla vahingossa paukkuliivinsä täyteen vähän ennen lähtöä...

Varman päälle pelaamisen strategialla otimme poikkeuksellisen myötätuulilähdön genoalla, emmekä spinnulla. Talven ruosteisuus näkyi, kun kuvittelimme rakkaan kilpakumppanimme Ramdatan "sulkevan oven" edessämme lähtöpoijulla. Vasta myöhemmin tajusimme, että kysymyksessä ei siis ollut todellakaan vastatuulilähtö ja että olisimme hyvin voineet nostattaa heitä linjalla ylöspäin. Ramdata karkasi heti lähdössä kun pääsimme sopivaan Spinnun nostoasemaan vasta vähän ajan päästä.

Mielyttävä yllätys oli (Suomessa) kokonaan uuden X-332:n ilmaantuminen radalle. Phoenix on purjeista päätellen kisannut Englannissa ennen tänne tuloaan. Nauti n' Nolla ei enää ole ainoa ruorilla oleva X-332:nen Suomessa. Pystyimme alkumatkasta pitämään sinirunkoisen sisarveneemme takanamme.

Melkin eteläkärjessä tuuli oli niin sivusta, että olimme varmoja vierellämme olevan Blancon (Jeanneau Sun Magic 44) broachaavan. Teimme tarkoituksella tilaa -ja hupista vaan, saman tien Blanco syöksyi kohti Länsisatamaa... Olisi tömähtänyt kylkeemme ellemme olisi "ottaneet ennakkoa". Phoenix hiipi rinnalle ja välillä vähän ohikin.

Kääntöpoijulla spinnun falli meni tiputtaessa solmulle ja Phoenix kuittasi meidät saman tien. Kryssillä takaisin maaliin pystyimme kuitenkin ohittamaan heidät. Olimme varsin tyytyväisiä sijoitukseemme, harmittavat 2 sekunttia erottivat 7:stä sijasta.

Kolmaskin X-332, Alexia, oli radan loppupäässä vauhtia vertailemassa. Pelottavan hyvin Nautin n' Nollankin miehistössä olleiden Staffanin ja Christerin vene kulkee!

Sunnuntaina päästään ottamaan tosissaan mittaa ProSailor Racessa. Mukana on neljä X-332:ta ja Finellin uusi FG33. ORC3 on suurin luokka (10 venettä) osallistuvista 22 veneestä. Ykkösessä on 8 venettä ja viimevuotisessa luokassamme kakkosessa vain neljä! Meniköhän tuo uusi luokkajako AMP:ta ihan oikein sittenkään...? Jo aiemmin ehdottamani GPH 660 olisimielestäni  pitänyt paremmin kovin samanlaiset X-332:set, FG33:set ja E34:set samassa luokassa ja luultavasti luokkajaon tasaisempana. No, ensi sunnuntaina näkee käytännön. Jo lauantaina Nauti n' Nolla kiertää saman lenkin "latuja haistellen" S. Vickströmin muistokisassa (LYS). Ainakin Finellin vauhtia päästään ihmettelemään jo silloin.

Hepo