Mukavasti myötäisellä, vaivalloisesti vastaisella.

Pro Sailor Race (ORCi)
SU 15.5.2011 HSK
Tuuli 6-4 m/s SE-E, ilma +8°C, vesi +7 °C
Purjeet: Genoa 1 med, spinnu S3
Miehistö: Hepo, Lotta, Santtu, Jarko & Eetu
Sijoitus: 5/8


Tähän kisaan oli gastiliiton puolelta sen verran tunkua, että etukäteen jouduttiin jo vähän karsimaan. Nauti n' Nollan miehistöpaino on mittakirjassa suurehko 600 kg, mutta kippari kun ei kuulu neuvolassa punnittaviin, rajaa se miehistön määrän käytännössä seitsemään. Silloinkin joukossa pitää olla mieluummin pari hentoa kauniimman sukupuolen edustajaa. Viime hetken peruutuksia tuli nyt kuitenkin parikin kappaletta ja läksimme radalle viidellä: Santtu peräsimessä, Jarko ison naruissa, Eetu keulalla , Lotta pianoa pimputtamassa sekä kippari Hepo genoan skuuteilla ja päällysmiehenä lähinnnä muiden toimia sekoittamassa.


Kerkesi jo hieman kylmätä, kun alkubriifin jälkeen olimme valmiita lähtemään ja kone sanoi vain vaimeasti pii-i ja naks. Sama parin yrittämisen jälkeen. Asiaan auttoi ihmeesti päävirtakatkaisimen kääntö on-asentoon… Pääsimme lähtöalueelle hyvissä ajoin ja saimme haettua trimmejä välineisiin ja itseemme kaikessa rauhassa. Spinnumanööveritkin muistuivat pikku hiljaa mieleen talven jäljiltä. Pallokkaita kun tänä vuonna ei vielä oltu keretty käyttää. Valitsimme käyttöön litteämmän S3-spinnun, jolle todennäköisesti olisi pidemmät pätkät käyttöä kuin pulleammalle S2:lle (molempien neliömäärä on käytännössä sama).
 


Tänä vuonna olemme ORCissa taas kolmosryhmässä, ja nyt siis ryhmämme nopeimpia veneitä viime vuotisten kakkosryhmän hitaimpien sijaan. Henkisesti paljon palkitsevampaa tulla (ainakin periaatteeessa) kärkijoukossa maaliin kuin viimeisenä. Ykkös- ja kakkosryhmien startit sujuivat pienien osaanottajamäärien takia (4 ja 6 venettä) ilman mainittavampaa sählistä sivuvastaiseen tuuleen. Kaikki tuntuivat haluavan lähteä lautakuntaveneen päästä, vaikka se olikin tuulen alapuolella. No olihan linja luvalla sanoen aika vino.


Päättelimme kuitenkin olevan turvallisempaa olla nopeana veneenä ylhäällä vapaisssa tuulissa kuin alhaalla jonkun hitaamman jätöksissä ja starttasimme kokolailla keskeltä linjaa. Sisarvene Phoenix lähti alhaalta ja kärsi hitaammista päästyään meidän tuulishitistämme. Joukkoa veti Valkyrian IV (Rondo), joka oli meille uusi tuttavuus. Hyvin tuntui liikkuvan. Hitaammat veneet alkoivat aika nopeasti jäädä peräpeilin puolelle, joskaan eivät kovin kauas.







Tammakarin punaiselle poijulle mennessä oli Phoenix päässyt meistä alakautta ohi. Nostimme kaikki kolme spinnut sivutuuleen lähes yht'aikaa ja aloimme sisarveneen kanssa nyt selvästi jätättämään Valkyriania. Perässä seurasivat Merinna, Miss Piggy, Low ja Ulla. Trutkobbenilta kurssi muuttui plattismyötäiseksi, jota kevyesti leikaten purjehdimme samalla Phoenixin kiviä hipovia kurssivalintoja hämmästellen. Kakkosspinnu olisi olut oikea valita tällä legillä, mutta emme jaksaneet ruveta spinnuja vaihtelmaan. Pätkä oli kuitenkin niin lyhyt, että vaihto-operaatioon tuhraunut aika tuskin olisi kannattanut.


Sivutuuliosuudelle kohti Rönnkobbenia kolmonen oli taas elementissään. Roikuimme muutaman veneenmitan Phoenixin takana eron kasvaessa takafleettiin. Rönnkobbeilta oli vuorossa tiukkaa pyörteilevää vastaista. Tämän pätkän ajoimme huonosti ja epäonnekkaastikin reikiin tipahdellen. Phoenix karkasi ja vastaavasti loppufleetti ajoi meidät melkein kiinni. Kryssi Melkin nurkalle meni purjehdushousut rusehtaen pelätessämme Valkyrian, Ullan tai Merinnan saavuttavan meidät. Oman lorauksensa pöksyihin toi ilman kaikua navigoiminen. Tuo riivatun tikittäjä kun ei millään poppakonsteilla ole halunnut herätä talviuniltaan.



Tammakarilta toiselle kierrokselle lähtiessä saimme taas nauttia kolmosspinnun kyydistä. Phoenix oli jo saavuttamattomissa, muttei myötäisellä enää lisännyt välimatkaa. Pääfleetti alkoi nyt vastaavasti onneksi jäädä. Spinnuttelu meni oikein mukavasti, miehistö nautti provianteista ja kipparin tyhmistä alakoulutason vitseistä. Kryssikin meni vähän edelliskierrosta paremmin, mutta oikein laukalle emme nytkään päässeet. Phoenix laukkasi meiltä huolella karkuun mutta pääfleetti sai meitä onneksi vain vähän kiinni.


Pitkä maalisuora Tammakarilta ajettiin taas spinnulla kieli keskellä suuta broacheja vain vältellen. Maaliin tulimme viitisen minuuttia siskoa perässä ja suunnilleen saman verran pääfleettiä edellä. Lopputulos, viides sija oli ihan tyydyttävä tulos. Onnittelut vaan siskolle, joka vei päivän koko potin. (Jos nyt ei Suomen lätkä MM-kultaa lasketa).


Kuvia nippu kuvagalleriassa. 
Tulokset Hoskin sivuilla