Emäsalon juhlalenkki

Emäsalon lenkki 23.-24.5.2008

HTPS LYS
Tuuli 0-7 m/s W-NNW, ilma + 11°C, vesi +10 °C
Purjeet: Genoat 1 med ja 1 heavy, Spinnut S2 ja S3
Miehistö: Hepo, Santtu, Iko, Jussi & Enni
Sijoitus: 9/18

Matka Hoskilta Pyysaareen alkoi sateisissa "teollisuusvakoilun" merkeissä. Valpurin kippari Timo tuli kyydissämme ja matkasi vielä vakoilemaan Ramdatan miehistöönkin, miten Sakke venettään liikuttaa. Tulimme Pyysaareen reilusti kipparikokouksen jälkeen (jossa Iko tosin edusti meitä). Juuri paljon hölmömpää aikaa kuin neljä tuntia ennen ekaa starttia ei paljon voi keksiäkään. Miksi ihmeessä orderit eivät voisi olla netissä edellisiltana ja kipparikokous viimehetken ohjeineen/muutoksineen tuntia ennnen ekaa starttia? 

-Joo-o, tällä kertaa halukkaat saivat mukaansa GPS-trackerin, mutta silti kokous oli taas käytännössä ollut vain kirjekuorien jakotilaisuus. HTPS (ja monet muutkin seurat) voisivat ottaa KoPu:lta oppia orderien jakamisesta nykyisenä sähköisen tiedotuksen aikana.

Plussana täytyy toki sanoa, että HTPS on nähnyt vaivaa Emäsalon lenkin tekemiseksi mielenkiintoiseksi niin kilpailijoille kuin katsojillekin. Kilpailevien veneiden GPS-trackien seuraaminen ja satamakilpailu ajatuksena olivat ihan hyviä juttuja. Lisäksi kisassa on jotenkin aistittavissa kummallista historian havinaa.

Lähtöalueella ei ensimmäisen startin lähestyessä ollut minkäänlaista havinaa vaan täysi pläkä. Loputtomalta tuntuvan pyörimisen jälkeen pääsivät pikkuluokat lähtemään kolme varttia myöhässä. Me ykköslyssiläiset jouduimme jostain kumman syystä odottamaan vielä ylimääräisen vartin missaten samalla sen ainoan tuulenvireen tunnin sisään. Lähtöpyörinnässä meinasimme kilkata Jasmiinan (Mannerberg 31) kanssa, joka ei väistämissääntöjä joko tuntenut ollenkaan tai niistä välittänyt. Sama vene kilkkasikin sataman kääntöpoijulla jonkun toisen kanssa niin että ainakin meteli hirvitti. Kaiken lisäksi nämä sankarit olivat ajaneet itsensä karille ennen startia. Pidimme tarkoituksella välimatkaa tähän jengiin...

Jasmiinaa irrotetaan karilta lähtöalueella.

Auvo (Over 33) voitti odotetusti satamakisan, muttei sekään täysin pläkässä liikkunut mihinkään. Hobie Tigerit meloivat ohi Kustaanmiekkaa, jonne pikkuluokat olivat jämähtäneet. Me havaitsimme pienen alkavan tuulenvireen ja nostimme ensimmäisenä reacher-spinnumme, jolla singahdimme fleetin ylimmäisenä aivan oman ryhmämme kärkipaikoille. Sisarvene Alexia tosin pystyi pitämään meidät takanaan.

Kustaanmiekassa ohittelimme jo pikkuluokkien hitaimpia. Käänsimme muuta fleettiä jyrkemmin kohti itää, mutta vaikka vaihdoimme spinnun S2:ksi ei muita enemmän plattiksen ajaminen tällä kertaa kannattanut varsinkin kun tuuli teki aika radikaalin shiftin vastaiseksi. Taakse jääneet Ramdata ja Marielle (X-342) pääsivät ohi ja Alexiakin kasvatti välimatkaa. Toinen sisarvene Glide-X oli sentään vielä takana.

Hetkisen kuluttua spinnut nousivat taas ja illan pimetessä alkoi jiippaus&peitto -leikki jota harrastimme Mariellen, Penelopen (Jeanneau OD35), ja Jasminen kanssa kylkimyyryä kinkaten. Glide-X seurasi vähän sivummalta ja pääsi vapaissa tuulissa hiipimään ohitsekin. First Blue (First 300 Spirit) yritti sekin työntää keulaa sekaamme. 

Tämä leikki jatkui aina Onaksen portille saakka, jossa olimme kuitenkin leikkikavereistamme ensimmäisenä. Edellämme olivat Auvo jo Emäsalon toisella puolella perässään muuta joukkoa selvästi nopeammat Melges 32 ja Heinriz 38. Blanco (Sun Magic 44) oli hyötynyt pitkästä vesilinjastaan ja oli Kaunissaaren eteläkautta kierrosta paljon hyötyneen Ullan (X-372) kanssa jo Emäsalon selällä yhdessä Ramdatan ja Alexian kanssa.

Tällä kertaa ei tarvinnut seistä Emäsalon itäpuolella, vaan kryssi sillalle oli suorastaan vauhdikas. Cosa Nostra (Hurricane 900) teki meihin kaulaa, mutta me taas saimme Alexiaa kiinni jättäen samalla perässä hiihtäjiä kauemmaksi. Olisimme varmaan saaneet Alexian kiinnikin, mutta jäimme kapeimmalla kohdalla kakkosluokkalaisten Donnan ja Raita II:n puristuksiin useamman vendan ajaksi ja Alexia pääsi taas karkuun.

Aina yhtä hurjalta tuntuva 18 m Emäsalon sillan alitus (VHF-piiskamme on 17,5 m korkeudessa) meni aamun jo valjetessa, eikä ennakko-odotuksista huolimatta sillan luona näkynyt Auvon maston kappaleitakaan. Olivat pojat viestin mukaan kallistaneet yli 19 metriä korkeata härveliään reippaasti ja hurattaneet viittä solmua ali... Olisi ollut varmaan näkemisen arvoinen paikka. (Ikon poika Pete ja Nauti n' Nollalla usein purjehtinut Jallu olivat Auvon miehistössä).

Sköldvikin oljyjalostamon kohdalla kohdalla arvoimme nostaakko spinnu vai ei. Puuskainen ja shiftaileva maatuuli tuli suunnasta, josta spinnulla ajo olisi ollut vähintäinkin haastavaa. Edessämme Cosa Nostra nosti spinnun, mutta valui sen kanssa pahasti alamäkeen. Toisaalta takana Donna tuntui kulkevan pikkuvaikeuksista huolimatta turhan hyvin spinnu ylhääällä. Kippari päätti nostattaa spinnun, koska se olisi ainoa teoreettinen keino saada "valkoisilla" ajava etujoukko kiinni. Alkumatkasta hyvin palvellut S3 reacher oli kuitenkin toista mieltä ja kietoutui tanakasti mantookin ympärille.

Hässäkän selvittämiseen meni niin kauan, että spinnu jäi lopulta nostamatta. Takana tullut Donna sai sittenkin vaikeuksia spinnunsa kanssa ja jäi hetkessä kauas taakse. Kurssikin muuttui vielä vähän vastaisemmaksi ja tyydyimme ajelemaan ulkoskuutilla pitkää suoraa kohti Santahaminaa. 

Auringonnousu oli taas hieno, eivätkä yksittäisestä pilvestä tulleet pari vesipisaraa pilanneet kesäistä tunnelmaa. Meillä oli aikaa nauttia aamusta, koska etujoukkoon oli matkaa ja toisaalta sisko Glide-X pysyi turvallisen matkan verran takana. Ainoa tapahtuma pitkään aikaan oli kakkosluokan voittaneen Keon ohitus. Nauti n' Nollaakin gastannut Mikko jakeli meille trimmiohjeita, joilla paremmin pääsisimme heistä ohi. Peesasivat vähän aikaa vielä peräaallollamme, mutta jäivät sitten lopullisesti taakse.

Kustaanmiekan selvitmme suht' ok yhdellä vendalla ja toisen neljän viitan karille suuntauneen vendan jälkeen osoitti kokka jo kohti maalilinjaa, jonne pääsimmekin nippa nappa ilman enempiä vendoja. Jäimme lopulta Alexialle n. 5 minuutta ollen suunnilleen saman verran toista siskoa, Glide-X:ää nopeampi. Marielle jäi tänä vuonna taakse, mutta tasoituksissa voitti meidät kuitenkin selvästi.

Joskus kyllä vähän mietityttää nämä hanskasta tulleet LYS-kertoimet vs. mittauksiin perustuvat ORC gpht:

Nauti n' Nolla ORC 660,1 LYS 1,24

Marielle ORC 656,6 LYS 1,20

Ramdata ORC 647,0 LYS 1,23

Jasmiina ORC 633,3 LYS 1,24

(pienempi ORC gph on siis nopeampi mutta pienempi LYS-luku hitaampi) 

AIka pahasti pielessä on jotain jossain tasotusjärjestelmässä.

LYS tasoitusjärjestelmän mukaiset lopputulokset eivät jostain syystä taaskaan näy ihan hienoilla "Emäsalon lenkki" -sivuilla vaan täällä.

Lisää kuvia kisasta kuvagalleriassa.