Tuulettoman tiistain trilleri

KoPu Tiistaikisa 7.9.2010

Rata G vastapäivään

Tuuli 2-3 m/s SE, ilma + 15°C, vesi +15 °C

Purjeet: Genoa 1 med, spinnu S2

Miehistö: Hepo, Juho, Matti, Janne L., Marko, Terhi & Hannu

Sijoitus: 15/28

Kauden tokavika tiistis uhkasi ensi jäädä kovin vajaamiehiseksi, mutta lopulta spinnukuski Matti sai työasiansa järjestettyä ja Juhokin perheasiansa. Mukaan tuli vielä yksi ”Quest Star”, Hannu, normaalisti X-342 Mariellea kipparoiva virtuoosi. Lähdimme siis lähes tyyneen keliin täydellä seitsemän hengen miehityksellä.

Ennen lähtöä tuuli oli lähes nollassa ja saimme vain vain vaivoin veneen edes liikkeeseen. Edes vindexi ei jaksanut kääntyä, vaan näytti koko ajan samaa kulmaa. Aivan riippumatta siitä, mihin keula osoitti. Ykkösten lähdössä ei todellakaan ollut "vauhtia ja vaarallisia tilanteita", mutta siitä huolimatta Ramdata ja Cosa Nostra saivat itsensä linjan yli ennen paukkua ja joutuivat tuskaisesti palaamaan uuteen starttiin.

Me otimme vauhtia linjan etupuolelta kun kerran mustaa lippua ei ollut ylhäällä. Tulimme linjalle aika sopivasti X-99:en Extasian ja X-Capen eteen ja ajoimme nyt styyralla kohti poijua, jossa mielestämme tuuli paremmin. Tarkoituksena oli myös sulkea samaan paikkaan paaralla tunkevalta Casperilta "ovi", mutta olimme lopulta siihen hieman liian alhaalla. Ja kaimakummituksensa lailla pääsi tuo laiturinaapuri vilahtamaan ovesta läpi.

Olimme kuitenkin arponeet linjan vetävän pään oikein. Alhaalla veneet liikkuivat todella tahmeasti ja tyytyväisenä noteerasimme sisarvene Phoenixin joutuvan vielä vendaamaankin jo kaukana takanamme. Tavoitimme ensimmäiset pikkuluokan veneet jo ensimmäisellä kääntömerkillä fleetiin nyt spinnutellessa kohti länttä. Takaatamme yritti First One (First 40) jyrätä päällemme, mutta koska heillä ei ollut vielä spinnu vedossa pystyimme helpohkosti puolustamaan paikkaamme.

Yläpuolellemme rupesi kerääntymään nippu pikkuluokan veneitä ennen Käärmeluotojen porttia. Päätimme jiipata vapaampiin tuuliin ja olimme nyt styyralla takanamme tuleviin veneisiin nähden. Albin Express Modesty laski vauhtinsa pahasti väärin ja jouduimme lopulta väistämään heitä tiukasti. Tuhrasimme samalla vauhtimme spinnun romahtaessa ja "hätäjiippiä" tehdessä. Modesty ilmoitti herrasmiesmäisesti heti "meidän virhe" ja Hepon kysymykseen: "Pyörittekö?" ei edes tarvinnut vastata, sillä Albinin keula osoitti jo kohti tulosuuntaa alkavaa rangaistuspyörähdystä osoittaen. Olivatkohan pelästyneet Juhon äänekästä sadattelua vai olivatko muuten vaan vikkeliä herrasmiehiä.

Jahtasimme nyt edelle päässyttä First Onea, mutta jäimme parin pikkuluokan veneen katveeseen ja Firsti samoin kuin alapuolelta Känsäkosken Seaquest pääsivät karkumatkalle. Järjestäjät olivat viisaasti valinneet lyhyen G-radan, jossa käydään kiertämässä Miessaaren kupeessa oleva merkkipoiju ja tullaan samaa reittiä takaisin. Tulivat nyt myös oikein katsomaan, että fleetti oli liikkeessä. Ja olivat ilmeisesti valmiita myös vielä lyhentämäänkin rataa. Toisin kuin kesäkuun toisessa tiistiksessä, jossa fleetti jätettiin oman onnensa nojaan tyyneen seisomaan mitään keskeytyksestä tiedottamatta.

Kääntöpoijulla olikin melkoinen hässäkkä valtaosan fleettiä tappaessa vauhtinsa sinne joko huonossa käännöksessä tai muuten vaan muita väistellessä. Soppaa hämmensi samaan aikaan paikalle osunut "turistivene", joka aivan oikeutetusti puski styyralla fleetistä läpi matkallaan kohti Haukilahtea. Kaiken kukkuraksi joku onneton pikkuluokkalainen sai kääntöpoijun ankkuriköyden peräsimeensä ja alkoi hitaasti hinata sitä kohti tulosuuntaa.

Meiltä merkin kierto meni mainiosti, kuittasimme tungoksessa nyt uudestaan First Onen ja Spirit of Juniperin sekä muutamia pikkuluokkalaisia, vaikka kiertoon tuntuikin kuluvan minuuttikaupalla aikaa. Harmistukseksemme näimme sekamelskaan tunkevan myös sisko-Phoenixin keulan. Emme oikein saaneet kryssivauhtia/-kulmaa kohdalleen vaikka kuinka sitä haimmekin. Emme pärjänneet edessä olevan Melissanden kurssille, vaan valuimme sen jätoksiin. Samalla jyräsivät nyt vuorostaan Spirit of  Juniper, Gamla Damen ja First One meidät kauniissa jonossa yläpuolelta.

Nyt jäi vain tavoitteeksi pysyä maalilinjan ja takaa lähestyvän Phoenixin välissä. Venda Käärmeluotojen portilla, Phoenixkin joutuu vendaamaan -hyvä. Keula kohti maalisuoran alussa olevaa punaista tikkua, mutta ei. Ei jaksa nousta, vaikka muutamat muut kyllä pääsevät. Uusi venda Phoenixin eteen. Kevyessä tuulessa tuhraantuu siihen niin paljon vauhtia, että sisko livahtaa alakautta vaudilla ohi meidän vielä kiihdyttäessämme.

Punaisella tikulla saamme spinnun Phoenixia nopeammin vetoon ja pääsemme rinnalle. Rinta rinnan lähestymme tuskaisen hitaasti maalia. Ensin Phoenix ottaa vähän kaulaa, mutta sitten me pääsemme vuorostamme edelle. Hannu ja Matti pelaavat spinnulla koko ajan yrittäessään kaapata pienimpiäkin tuulenvireitä pallokkaaseen. Toiveikkaasti jo kuvittelemme pääsevämme ennen siskoa maaliin, kun se lähtee nostamaan jo ennestään tiukkaan tuuleen samalla mielestämme matkaa tehden. Liike kuitenkin kannatti, Phoenix sai kaapattua puuskan, joka vei sen lopulta reilun puolen minuutin kaulalla maaliin. Meidän vauhtimme taas tyssäsi lähes kokoaan. Huomionarvoista tosin oli, että olimme tulleet koko matkan Käärmeluodoilta samaa vauhtia ilman spinnua ajavan Gamla Damenin kanssa. Saimme sekunnilleen saman loppuajankin. He tosin olivat lähteneet 10 minuuttia aiemmin.

Kävimme onnittelemassa meidät (taas) kiinniajanutta ja ohittanutta siskoa. Nielimme tappion karvaan kalkin kylmän oluen kera ja nautimme upeasta auringonlaskusta sekä lämpimästä ilmasta puksuttaessamme kohti kotia viimeisten veneiden vasta kääntyessä maalilinjalle.