Vähän liian pikainen pyrähdys

HSK Torstaikisa 17.9.2009
Rata D

Tuuli 6 m/s NW, ilma + 16°C, vesi +15 °C
Purjeet: Genoa 1 med, spinnu S2
Miehistö: Hepo, Santtu, Mikko, Matti, Torkku & Abe
Sijoitus: 4/16

Harvinaisen hienot syksyn purjehdussäät olivat pitäneet intoa yllä ja tartuimme vielä kauden viimeiseen tilaisuuteen purjehtia iltakisa. Yritimme agitoida mukaan myös sisarveneitämme sekä paria muuta, joiden kanssa olemme pitkin kautta vääntäneet. Amiraali Finell ja Jokke Majander lähtivätkin mukaan, mutteivat "uskaltaneet" tulla omilla veneillään vaan lähtivät Henkka Anderssonin gasteiksi Casperiin.

Oma gastiosastomme oli sikäli poikkeuksellinen, että ensimmäistä kertaa kauden aikana mukana ei ollut yhtään kauniimman sukupuolen edustajaa. Ainoa pitkätukka miehistössä oli viime hetkellä mukaan ilmottautunut Abe, joka on lähes puoliammattilaisena aina tervetullut vahvistus. Pienen pohdinnan jälkeen ("Aja sä." "Ei ku aja sä vaan...") Santtu luovutti perämiehen paikan Abelle ja siirtyi siisteistä sisähommista vinssigorillan paikalle.

Lähtöviivalla oli komeasti 16 venettä ja ennen lähtöä 4-8 m/s välillä väihdellut tuuli aiheutti pientä päänvaivaa purjevalintaa tehtäessä. Päädyimme lopulta käyttämään täyttä poweria jalustamalla jo kertaalleen pois otetun ykkösgenoan ja kakkosspinnun.

Nauti n' Nolla toinen oikealta tulossa poijulle. Kuva: X-Zoom

Lähdimme itäpoijulta, taktiikkana "koska kaikki muutkin tekivät niin". Aivan nappiin startti ei mennyt, vaan menetimme kallisarvoisia sekunteja kinkatessamme vielä kohti poijua paukun tullessa. Poijulla vihdoin keula alas, spinnu ylös ja fleetin ylimpänä veneenä kohti Melkin ja Pihlajasaaren kapeikkoa. Casper oli lähtenyt kuin tykin suusta ja paineli jo hyvän välimatkan päässä muista. Vieressämme Low oli myös startannut hienosti ja laukkasi isolla spinullaan oikein hyvää vauhtia. Tuuli oli sen verran sivusta, että litteämpi kolmosspinnu olisi ollut se oikeampi vaihtoehto. Hyvin kakkonenkin pysyi ylhäällä ja vei eteenpäinkin suuremmitta vaivoitta. Kärjessä Casper broachasi kerran ja samantyyppistä rapinaa kuului silloin tällöin perässä tulevasta fleetistäkin.

Melkin kääntöpoijulle tultaessa olimme ohittaneet Lowin ja Sunny Loven, joka oli tullut koko pätkän genoalla. Aika mukavasti pysyimme pystyssä kryssilläkin, nyt kakkospaikalla Casperista kaapelin verran perässä.

Sunny Love pääsi yhdessä vendassa ohi muun fleetin venyessä pikku hiljaa letkaksi takanamme. Santtu-parka, joka pitkästä aikaa oli joutunut ruumiillisiin töihin, huohotti hikisenä laidalla ja vannoi ettei enää ikinä jätä ruorimiehen paikkaa...

Käärmesaaren kääntöpoijulla Casper käänsi turvallisen tuntuisesa johdossa, mutta Sunny Loven ja meidän välimme oli vain pari veneen mittaa. Meihin nähden taas perässämme roikkuva Low oli turhan lähellä mittalukuunsa verrattuna. Loppufleettikin oli aika hyvin kasassa tasavälein jonossa. Raikas tuuli ja maatuulesta johtuva tasainen vesi saivat aikaan sen, että kaikki veneet kulkivat lähellä suorituskykynsä ylärajaa.

Spinnuttelu Melkin portille meni ihan mukavasti, saimme ehkä hitusen Sunny Lovea kiinni Casperin kasvattaessa isolla spinnullaan välimatkaa. Portilta pyyhkäistiinkin sitten hieman shiftailevassa sivuvastaisessa suoraan maaliin. Casper sai paukun melko tarkalleen tunnin purjehtineena, me tulimme kaksi minuuttia perässä lopulta vain 4 sekuntia Sunny Lovelle suorassa ajassa hävinneenä. Low saapui 3 minuuttia meidän jälkeemme, mutta tasoituksissa meidät voittaen.

Maalisuoralle tulossa aivan Sunny Loven kannassa.

Olimme hieman hölmistyneinä maalissa Hoskin satama-altaan vieressä. Kello oli hädin tuskin puolta seitsemää, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja oli mukavan lämmintä. "Tässäkö tämä nyt oli? "Vedettäiskö toinen kierros?". Kopun tiistiksistä palattaessa on sentään aina aikaa juoda yksi olut ennen satamaan tuloa. Kuivin suin panimme Nauti n' Nollan parkkiin ja raahasimme kisarätit pois veneestä ainakin kuukaudeksi jos ei koko talveksi.

Blue Peterissä palkitsimme sitten itsemme tuopillisilla ja jäimme odottamaan tulosten julkistamista. Olihan kyseessä samalla HSK:n kölivenemestaruuskisa. Palkinto kerettinkin jo jakaa Casperin venekunnalle, kunnes joku huomasi, että lähtöaika oli väärin ja purjehditut ajat puoli tuntia liian lyhyet. Eva Lindgren kävi äkkiä laskemassa tulokset uusiksi ja voiton veikin nyt Timo Svärd H-veneellään. Low oli hienosti kakkonen, Casper lopulta kolmas ja me tasoituksissa 42 sekuntia sille hävinneenä neljäs.

Saatoimme lähteä kotiin tyytyväisenä manaten vain kauden päättymistä.

Tulokset Hoskin sivuilla

Kuvia omassa ja X-Zoomin kuvapankissa.