Kevättä ilmassa -Syysseilaus

Syysseilaus (ORCi)

su 13.9.2009 EMK

Ratakisa + Saaristora 2 (Kytö-Knapperskär-Rövargrund-Rysäkari-Melkki- EMK)

Tuuli 5-4 m/s ENE, ilma + 19°C, vesi +15 °C

Purjeet: Genoa 1 med, Spinnut S2 ja S3

Miehistö: Hepo, Santtu, Mikko, Kalle, Matti, Lotta & Enni

Sijoitus: 6/14 (Ratakisa 4., saaristokisa 10.)

Hieman yllättäen ORCi-kauden päätöskisaan oli tunkua niin gastiliiton puolelta kuin kolmosluokan osaanotajien taholta. Gasteja meinasi olla 8, jolloin 600 kilon painorajamme olisi ollut aika tiukalla. Tosin Nauti n' Nollan miehistöön on siunaantunut kovin siroja naisia ja uroistakin suurin osa on tuollaisia kuivan talven oravia. Kipparin osuudeksi jääkin sitten hieman muutakin painavaa kuin sana... Viime tingasssa Torkku jäi kuitenkin Turkuun (miksi joku haluaa jäädä sinne?) ja lähdimme liikkeelle seitsemällä. Osallituvista venesitäkin puuttui sisarvene X2, mutta silti kolmosessa oli upea 15 veneen fleetti viivalla. (Jostain syystä Siji (J80) ei ole tuloksissa).

Kakkosluokka starttaa.

Lähtölinja oli aika lyhyt ja tuntui, että ykköset ammuttiin matkaan vielä vastatuulipoijua aseteltaessa. IRC-veneillä höystetyt ykköset ja kakkoset mahtuivat puolen tusinan osaanottajamäärällään mainosti viivalle, mutta meillä kolmosilla oli vähän ahtaampaa.

Saimme aika hyvän startin lautakuntaveneen päästä ja pääsimme melkein ylimpänä veneenä pitämään muuta fleettiä pihdeissämme. Aika pian löysimme hyvän vapaan kolon, jossa suuntasimme merellepäin valtaosan muuta fleettiä hakiessa nostetta Kytön rannasta.

Taktikkamme kannatti ja olimme ylämerkillä kolmantena Astraian ja Merinnan jälkeen. Spinnu nousi vähän rintsikoilla, mutta onneksi saimme sen pian vetoon, sillä rakas sisko Alexia pyrki hyvällä vauhdilla päälle. Teimme selväksi, että nyt se ei vaan käy, ja aikansa takanamme käkittyään Alexia jiippasikin kohta Kytötä, minne muukin jälkifleetti oli matkalla. Me jäimme hiihtämään Merinnan latuja Astraian kasvattaessa tasaisesti nyt jo selkeää johtoaan kärkipaikalla.

Alamerkille kerkesimme hyvin ennen "Kytöfleettiä" ja saatoimme vapaissa tuulissa kerrankin purjehtia omaa kisaamme muiden häiritsemättä. Ylämerkillä väli Merinnaan oli sama, mutta Astraia meni aivan omiaan. Muuhun fleettiin oli tullut pikkasen lisää välimatkaa. Alamerkillä tilanne pysyi yhä samana ja kun maaliin oli vain lyhyt kryssi oli kolmanneksi nopein aika varma.

Takanamme siskomme Alexia ja Phoenix väänsivät ja peittelivät toisaan niin paljon, että Ebnegea oli livahtaa niistä ohi. Ebnegealle noin kolmen minuutin ero riitti tasoituksissa, mutta sen takana tulleille Tarantellalle tietysti FinnFUNille ero meihin oli jo liian suuri?

(Voitimme lopulta Tarantellan reilusti, tasotettua eroa oli 3 sekuntia!)

Nautimme tauolla ennen saaristopurjehdusta Ennin tekemistä makoisista leivistä ja lämpimästä keväisen oloisesta auringonpaisteesta. Talvi ja purjehduskauden loppu tuntuivat kovin kaukaislta asioilta. Kevään ja iso osa kesänkin kisoista oli käyty paljon kylmemmissä olosuhteissa.

Kolmoset starttasivat ensimmäisenä saaristo-osuudelle. Saimme periaatteessa samantyyppisen startin kuin ratakisaankin. Miss Piggy oli tosin edessämme hieman hitaampana vähän tulppana, mutta pääsimme aika pian taas paaralle Ebnegean, FinnFUNin ja Alexian kanssa. Ebnegea kulki taas hämmästyttävän hyvin eikä FinnFUN oikein pysynyt sen vauhdissa. Alexia kulki Amiraalia paremmin ja me tunnuimme ensin kulkevan siskoammekin paremmin. Jostain tuli kuitenkin läjä vasta-aaltoja, joihin tökkäsimme tosi pahasti menettäen vauhdin ja ajorytmin. Alexia alkoi ajamaan alemmas ja samalla jättämään meitä. Amiraali ei enää halunnut leikkiä kanssamme vaan vendasi pois.

Mekin vendasimme pois vasta-allokosta ja saimme huomata kärsineemme aika pahasti, koska jouduimme nyt vääntämään meitä hitaampien Low:n, Lutra Lutran ja Miss Piggyn kanssa. Vastatuulipoijulle tultaessa oli Astraia taas omassa ylhäisyydessään ykköspaikalla perässään meiltä kauas karanneet Alexia, Merinna, Ebnegea ja Phoenix.

Kapperskärin kääntömerkille oli aika avoin kurssi, jota lähdimme aluksi ajamaan ulkoskuutilla. Tuumaillessamme kestäisikö slöörispinnumme ylhäällä näimme edessämme Ebegean pullauttavan kajuutastaan pallokkaan taivaalle. Kauhealla hässäkällä heitimme kolmosspinnumme kannelle ja aloimme vaihtaa kiinni olevia köysiä kajuutassa olevasta kakkosesta kolmoseen. Saimmekin sen ylös kauhean köysisekamelskan keskeltä. Silmänräpäyksen ajan näytti ihan hyvältä, kunnes kippari huomasi spinnun pussin lentävän kaaressa takavasemmalle ja mereen.

Ei muuta kuin spinnu äkkiä alas ja 180 asteen käännös kassia pelastamaan, joku sääntö kun sanoo että veneestä ei saisi viskellä tavaroita kilpailun aikana. Onneksi aivan perässämme ei ollut ketään, mutta ennen kun tuo katiska oli nostettu ja spinnu oli uudestaan vedossa, oli kärkiklungga karannut toivottoman kauas ja moni vene (mm. Tarantella ja FinnFun) pyyhältänyt ohi. Eikä katiskaamme ollut jäänyt edes yhtään kalaa...

Koko jengi ajeli nyt spinnuilla kohti Knapperskärin eteläviittaa. Vähän ennen kääntömerkkiä tiputimme slöörispinnumme ja nostimme merkillä harteikkaamman kakkosspinnun.

Ykkös- ja kakkosluokka puski merkille aivan vanavedessämme ja jouduimme päästämään yhden toisensa jälkeen päällemme ja ohi. Saimme jonkin verran hyvää Kytön rantojen tuntumasta, mutta välimatka pahimpiin kilpakumppaneihimme oli toivoton.

Rövargrundetilla Astraia johti joukkoa suvereenisti. Alexia, Siji, Merinna ja Phoenix tulivat tasaisin välein perässä ja niille jo jääneenä FinnFUN. Ykkösluokan kärki kurvasi merkille näiden perässä ja me jonkin matkaa näiden ja muutaman kolmosluokkalaisen perään läähättäen.

Spinnu alas ja kryssille kohti Rysäkaria. Tällä kaudella olemme muutankin kerran kämmänneet jättämällä puomin spinnun laskun jälkeen genoan skuutin päälle ja siksi nytkin kippari erikseen tivasi keulagasteilta, että puomi varmasti ei ole skuuttien päällä. No ekassa vendassa asia varmistui ja toden totta puomi ei ollut niiden päällä vaan VÄLISSÄ jollain kumman kierteellä estäen genoan skuuttaamisen tiukaksi.

Sitlodaasta sinkoilevien ärräpäiden saatelemana keulaosasto ryhtyi korvat punaisina korjaamaan tekosiaan. Ikuisuudelta kestävän ähellyksen jälkeen saimme vihdoin genoan vetoon ja aloimme edessämme olevien hitaampien Low:n ja Ebnegean jahtaamisen. Tarantellakin oli edessämme, mutta se on kovin harvoin osoittautunut meitä hitaammaksi, oli keli mikä tahansa.

Ebnegean ja Tarantellan jäädessä nuolemaan saarien rantoja pohjoisessa me suuntasimme ulos merelle kuten edessämme oleet Lexus ja muutamat muut. Rysäkarille tultaessa olimme karistaneet Low:n, mutta ero Ebnegeaan oli sama. Tarantella oli mennyt menojaan. Yllätykseksi Merinna tuli spinnulla vastaan Rysäkarin kohdalla. Olivat ilmeisesti kiertäneet väärän eteläviitan. Ordereissahan luki vain "Rysäkarin eteläpuolella oleva eteläviitta" vaikka siellä niitä on kolme, eikä niistä yksikään ole suoraan etelässä. Kävimme tästä kirjeenvaihtoa järjestäjien kanssa ennen kisaa ja saimme oikean viitan koordinaatit, mutta he eivät silti nähneet asiassa mitään ongelmaa. Mm. KoPun tiistiksissä näissä sekoillaan usein ja pari vuotta sitten koko Karvalakkikisan ykkösluokka kiersi väärän merkin.

Goljat ja David Rysäkarin edustalla. Pegasus ja Ebnegea.

Loppukryssillä Melkin pohjoispoijulle saimme sentään jätettyä Ebnegean taaksemme. Melko tahmeata menomme kuitenkin oli vaikka Mikko yritti taikoa isopurjetta vaikka minkälaiselle mutkalle. Seurasi meidän osaltamme leppoisa spinnuttelu suorastaan hiostavassa auringon paisteessa Melstenin rantaan. Olimme liian kaukana saadaksemme ketään kiinni ja toisaalta takanamme toisiaan kiusaavat Ebnegea ja Merinna olivat selvästi perässämme. Maalisuoralla ne tosin saivat meitä jonkin verran kiinni ja menivät varmasti tasoituksissa ohitsemme.

Hieman haikein tunnelmin suuntasimme kohti kotisatamaa. Ratakisaan saatoimme olla hyvinkin tyytyväiset, mutta saaristokisa meni kyllä tunaroinnin puolelle. Auringon heloittaessa ja meren hohtaessa sinisenä tuntui oudolta, että kisakausi oli käytännössä ohi. Ajattelimme tosin osallistua torstai-iltana vielä Hoskin viimeiseen iltakisaan ja tietysti kuukauden kuluttuahan on vielä Kopun Karvalakki, jos varustamo vaan saa Välimeren veneen vuoronsa vaihdettua.

Nippu kuvia kuvagalleriassa

Tulosten pitäisi ilmaantua tänne