Hangon regatta -gastiliiton pikkujoulut

Varustamo on ollut informaatiokatkoksessa kaikkien mahdollisten nettivälineiden lähdettyä "kesälomille". Tässä näin jälkikäteen kuitenkin referaattia kisoista. Maissa tapahtunutta koheltamista ei enää uskallakaan hirveästi muistella...

Hangon Regatta to 3.7.2008

Rata 1
Tuuli 5 m/s NNW, ilma + 17-22°C, vesi +10 °C
Purjeet: Genoa 1, Spinnut S2 ja S3
Miehistö: Hepo, Santtu, Aarne, Pitkä-Heikki, Enni, Seppo & Anne

Sijoitus: 8/22

Hangon regatan ensimmäinen päivä aukeni kohtalaisen (hyvän)tuulisena. Kylmä ilta oli rauhottanut kummasti menohaluja ja yöllä oli jopa käytetty veneen lämppäriä. Lähdimme ajoissa radalle ja valmistauduimme kisaan huolella, jotenkin vain starttivalmistelut jäivät vähän vaajaavaiseksi. - Lähtö oli kohdaltamme aika kehno. Aika pian huomasimme olevamme viimeisenä, mutta toisaalta vapaissa tuulissa vasemmassa reunassa kaapelin verran Finellin takana.

Hanko 1:lle tultaessa olimme jo kuitenkin kuitanneet aika monta venettä, jotka peittelivät toisiansa ja hukkasivat vauhtinsa. Jiippi toiselle spinnuhalssille ja roikuimme keskikastin perässä Ruokolahden D:n vetäessä fleettiä.

Ajaxilla kuittasimme spinnunlaskun yhteydessä Iansan, ja siirryimme kryssille fleetin ylimpänä. Sextantin käänömerkille tultaessa olimme ohittaneet mm. nopeammiksi arvotut Fainin ja Räyhän. Tänä vuonna kryssi on kulkenut meiltä yleisesti ottaen hyvin.

Hieman yllättäen tuli tilaisuus nostaa Reacher-spinnu ja kevyessä sählingissä Räyhä pääsi ohi. Muut tiputtelivat spinnujansa vähän matkan jälkeen, mutta me ja Räyhä pidimme ne sitkeästi ylhäällä. Saimme ehkä vähän hyvää sinnikkyydestämme, sillä Genoalle vaihtaessa edellä olleet Extasia, FinnFun ja Ramdata taas karkasivat ja takana Maremoiselle lähestyi uhkaavaasti. Loppusuoran kryssillä Maremoiselle taas jäi. Kaiken kaikkiaan ihan mukava kisa vailla suurempia mokia, muttei myöskään mitään mahtavia kohokohtia.

- - -

Hangon Regatta pe 4.7.2008

Rata 4
Tuuli 1-4 m/s S-WSW, ilma + 17-22°C, vesi +10 °C
Purjeet: Genoa 1, Spinnut S2 ja S3
Miehistö: Hepo, Santtu, Aarne, Pitkä-Heikki, Enni, Seppo & Anne

Sijoitus: 11/22

Ilta maissa oli ollut riehakas ja pitkä. Keltapaitainen miehistö oli juhlinut kahdeksatta sijaa kuin voittoa. Onneksi järjestäjät olivat tajunneet ottaa käyttöön lyhyemmän radan tuulen ollessa lähdössä lähes nollassa. Saimme edellispäivää hieman paremman lähdön vasemmasta reunasta Finellin takaa. Teimme ratkaisevan mokan heittäessämme vendan oikeaan reunaan epäillessämme siellä tuulevan paremmin. Amiraali jatkoi suoraan ja parin muun veneen kanssa edessä olevan tuulirintaman kiinni muun fleetin jäädessä seisomaan paikalleen. Meillä oli hyvää aikaa ihastella lähellä uivaa hyljettä ja horisonttiin lipuvaa kärkijoukkoa. Saimme tehtyä pikkaisen pesäeroa jälkijoukkoon ja saimme jopa vähän kiinni edelläolevaa Astraiaa. Russarön pohjoispuolella nostimme S3-spinnun Räyhän hengittäessä niskaan.

Järjestäjien aina vaan jatkuvaa uskomatonta laiskuutta orderien kanssa osoitti taas muiden ratakuvausten merkintä KKJ-koordinaatein ja tämän lyhennetyn radan merkintä WGS84 koordinaatein ilman minkäänlaista ratakuvausta. Lyhennetyn radan kääntömerkit olivat siis vain pisteitä vedessä! Tämä aiheutti epäselvyyksiä muutamassakin kohtaa, kun ei ollut varmuutta oliko tarkoitus kiertää joku koordinaattien läheisyydessä oleva keppi vai ei. Otimme tarkoituksella varman päälle, koska halusimme välttää viimevuotisen protestifiaskon, jossa meidät hylättiin vähintäänkin omalaatuisessa käsittelyssä.

Vaihdoimme reacherspinnun runneriin lennossa Russarön eteläpuolella. Astraia karkasi tässä vaiheessa jollain ihmekikalla saaden kärkijoukon kiinni. Keskityimme lähinnä pitelemään First 36,2 Fainia perämme takana. Fain lähti kiertämään punaista keppiä, joka oli annettujen koordinaattien ulkopuolella (ohjeissa oli punaiset "nuppineulat" pienessä suttuisessa kartassa). Me päätimme aiemmin mainitusta syystä tehdä samoin häviten samalla aika paljon matkassa. Loppusuoralle tultaessa Fainilla oli hyvä etumatka ja Iansa läheni uhkaavasti. Nykäisimme ainoana Spinnun ylös ja melkein ajoimme Fainin kiinni Iansan jäädessä kauas taakse. Tasapainoisen kypsä suoritus, kunpa vaan olisimme tajunneet pysyä alussa Amiraalin vanavedessä ja päässeet kärkijoukon mukaan...

- - -

Hangon Regatta la 5.7.2008

Rata 3

Tuuli 5-2 m/s NW-S, ilma + 24°C, vesi +16 °C
Purjeet: Genoa 1, Spinnu S2
Miehistö: Hepo, Santtu, Aarne, Pitkä-Heikki, Enni, Seppo & Anne

Sijoitus: 11/22

Viimeinen kisapäivä aukeni muutamille gasteille kovin kovin kirkkaana ja suuta kuivaavana. Tällä kertaa pysyimme Finellin vanavedessä ottaen startin jälkeen selvästi muita ylemmän kurssin. Ratkaisu oli oikea "alamerkille" tultaessa olimme selvästi kärkijoukkoa mm. Ramdatan ollessa perässä ja Finellin, Astraian ja Räyhän ollessa tuntumassa. Kryssillä Ajaxille tuli sitten turpiin oikein kunnolla. Nauti n' Nolla nousi mainiosti, mutta vauhti oli huono. Olisi pitänyt tajuta ajaa alemmaksi vauhdilla eikä antaa aallokon tapaa vauhtia. Extasia ja Fain saivat kiinni ja pääsivät ohikin kärkijoukon tehdessä kaulaa. Fainin kuittasimme makoisasti Ajaxilla sisäkurvissa nauraen makeasti "taas ne menee perkele" -möykälle naapuriveneestä.

Olimme ennen viimeistä kisapäivää tasapisteissä Panasonicin kanssa, mutta heidän hämmästyttävän hyvä suoritus raskaalla veneellä kevyessä kelissä vei heidät kokonaistuloksissa 8:ksi. Me sijoituimme 10:ksi tasapistein 9:nä olevan Bayonitan kanssa. Astraia uusi viimevuotisen voittonsa Finellin jäädessä kakkoseksi. Hieman yllättäen oli Maremoiselle kolmas Ramdatan jäädessä neljäneksi.

Hangossa oli taas hauskaa, - järjestäjistä huolimatta. LYS on regatan suurin luokka (ja rahastetuin). Soisi järjestäjien näkevän vähän enemmän vaivaa kuin vain vuosilukujen muuttamisen Word-dokumenteissa.

Tulokset täällä

Kuvia tulossa kuvapankkiin.

Ja taas ollaan vähän hitaampia...

Uusi ORCi-mittakirja  tuli (ladattavissa täältä). Edellisestä oli jostain syystä jäänyt puuttumaan joitain purjemittoja, jotka nyt otettiin huomioon. GPH muuttui 0,4 sek hitaammaksi. Uusi GPH on 660,8. Olemme nyt siis taas virallisestikin Suomen hitain X-332... ;-)

Herkistelyä

Tänään menivät sitten isopurjeen skuutin plokit vaihtoon, - pitkällisen pohdiskelun jälkeen koko hässäkkä. X-332:ssa on vakiona paljon Easyblockin/Fredriksenin heloitusta. Isopurjeen skuutti on 6:1 välityksellä ollut turhan raskas käyttää niin kisa- kuin perhepurjehduksessakin. Veto on myös rasittanut kääntyvää jalkaa, jossa on viimeinen bloki ja rapulukko. Jalkaa on useampaan kertaan suoristeltu ja sen päivät alkoivat olla muutoinkin luetut. Kun vielä rapulukkokin sanoi toimintasopimuksensa irti, eikä samanlaisella akselivälillä olevaa uutta löytynyt mistään, oli kauppakierroksen aika.

Varustamo päätyi Harkenin kuulalaakeroituihin CarboBolckeihin. Systeemi on osapuilleen entisen kaltainen, mutta nyt lisäksi tuli vielä hienosäätö 24:1 suhteella. Mukavan herkältä ja kevyeltä tuntuivat "laiturityypit" entiseen verrattuna. Nyt saa kisoissa isopurjeen kuski luvan olla huomattavasti aktiivisempi!

Spinnun plokitkin vaihdettiin nekin Harkenin saman sarjan räikällisiin versioihin, ajatuksena helpottaa spinnukuskin hommia. Siirto/lomapurjehduksella Hangon Regattaan on tarkoitus hienosäätää systeemit toimiviksi. Rakkaista kilpakumppaneista eivät Hangossa ole ainakaan Ramdata eikä Xilia (molemmat Gotland Runtissa) ja FunFirstkin ajaa ilmeisesti muiden 31,7:jen kanssa yksityyppikisan. Amiraali Finell vastaavasti on mukana 1,23 LYS-luvullaan (fokalla). Meidän lukummehan on 1,24 (Genoalla). ORCi:ssa sama kobinaatio pitää meitä tosin vielä n. 6 sek / maili hitaampana, vaikka Tompan luku on uusien Kevlar-purjeiden myötä taas muuttunut edullisemmaksi vs. ”vanhat” Dacronit.

Todellisuushan on toki vielä karumpi, tuppaamme jäämään varmaan minuutin maililla, mutta pääsyy siihen löytynee peilistä...

Pusun jäljet

Niinkuin aiemmin kirjoitin, teimme Nauti n' Nollan kanssa tuttavuutta Suomen kivistöön Bockhamnin laguunin suuaukolla VSSR:ta palattaessa. Tänään vene nostettiin ylös Leeveneellä vahinkojen tarkastamiseksi. 

Odotetun pienen lasikuidun halkeaman sijasta olikin kölin etureunasta lohjennut pois n. 30x20 cm päällysteenä olevaa lasikuitua ja lyijyisessä bulbissakin oli muutama painauma.

Koska kölin kunnollinen korjaaminen vaatisi n. viikon kuivattelun ja Leeveneen työtilanne & omat juhannussuunitelmat eivät antaneet moiselle ajankäytölle myöten, tehtiin kölille väliaikainen pikakorjaus paklaamalla se. Korjaus oli jo muutaman tunnin kuluttua valmis. Varsinainen kunnon korjaus tehdään elokuun alussa, kun varustamo siirtyy taas viikoksi Agean merelle.

Seuraava koitos on siis Hangon Regatta, sitä odotellessa hauskaa Juhannusta kaikille!

Kovan tuulen tiistis.

KoPu Tiistaikisa 10.6.2008

Rata F vastapäivään
Tuuli 8-11 m/s WSW, ilma + 13°C, vesi +12 °C
Purjeet: Genoa 3, Spinnu S3
Miehistö: Hepo, Juho, Enni & guest star Sakke

Sijoitus: 9/17

Suursaaren palkintojenjako ja ennustettu 13 m/s tuuli yhdessä kesäkiireiden kanssa varmaankin verottivat osallistujamäärää. Silti alle 20 venettä kisassa oli ja tuntui kovin vähäiseltä. Nauti n' Nollankin gastipörssistä melkein kaikilla oli olevinaan jotain tärkeämpää kuin purjehdus. Apu miehistöpulaan tuli vähän yllättävältä taholta rakkaan kilpakumppani Ramdatan kippari Saken kysellessä gastin paikkaa. 

"If you can beat us, you can also join us?”  ;-)

Saken apu oli enemmän kuin toivottua ja osoittaa lajin hyvää henkeä parhaimmillaan.

Viimeiseen saakka koetimme shanghaijata jostain yhden käsiparin, mutta jouduimme kuitenkin lopuksi lähtemään neljällä liikenteeseen. 5-7 heppua olisi optimi kisamiehitys.

Lähdössä Woltti karkasi, mutta pitelimme Räyhää ja sisarvene Phoenixia hyvin hyppysissä. Pitkällä sivuvastaisella Melkin eteläpuolelle Panasonic jyräsi pitkällä vesilinjallaan ohi ja Räyhäkin pyristeli irti. Jätimme taas Phoenixin kryssillä Rysäkarin kääntömerkille, mutta sitten alkoivat ongelmat. Emmimme spinnun nostossa liian kauan tokeiden ollessa väärällä puolella varsinaiselle halssille.  Ajauduimme jo niin lähelle Rysäkiveä, että spinnun nostoon ei ollut aikaa, vaan oli pakko jiipata. Vajaamiehisenä ison hoitoon ei riittänyt tarpeeksi käsiä, ja seurauksena oli vahinkojiippi kovan pamauksen saattelemana -levankivaunun sakkeli oli murtunut.

Spinnu saatiin jotenkuten ylös ja tilanteen vähän rauhottuessa saimme köysiviritelmillä aikaiseksi välttävän ison skuutin. Onneksi loppumatka maaliin Melkin poijulta ei ollut aivan vastaista, joten isoa ei tarvinnut kiristää tosi tiukaksi, se kun olisi käytännössä ollut viritelmilämme mahdotonta. Jotain ongelmia sisarveneelläkin täytyi olla, koska kaikista vastoinkäymisistä huolimatta he olivat jääneet kauas taakse. Vähän ennen maalisuoraa tuuli puhalteli puuskissa ennustettua 13 m/s, mutta vain parin puuskan ajan.

Averell Dalton kerkesi maaliin juuri ennen 10 min myöhemmin lähtenyttä Wolttia, mutta tasoituksissa Räyhärock voitti kekkerit (Alfa ei tällä kertaa ollut mukana).

Varustamon koko keskiviikkopäivä sitten tuhraantuikin levankivaunun korjaamisessa. Vain yksi pultti oli katkennut ja yksi lenkki lenänyt tiehensä, mutta korjaaminen vaati koko levangin irrottamisen ja "sairaasti säätämistä". Nauti n' Nollassa on muutamia alkuperäisiä Fredriksenin heloja, joille ei enää löydy varaosia.

Iso kiitos Marnelan henkilökunnalle, joka pitkään liikkeen sulkemisen jälkeen vielä jaksoi viilata ja porata uutta viritelmää vanhan tilalle!

Edessä on nyt kisaamisessa parin viikon tauko. Seuraava koitos veneelle (ja miehistön maksoille) on Hangon Regatta heinäkuun ensimmäisellä viikolla.

Jumittunut purje esti Suursaaren kierron.

Espoo-Suursaari Race 
Perjantai-lauantai 6.-7.6.2008, ORCi, EMK
Tuuli 6-12 m/s SW-NE, ilma + 13°C, vesi +13 °C
Purjeet: Genoa 1 med, Spinnu S2
Miehistö: Hepo, Santtu, Jussi, Pitkä-Heikki, Iko, Teemu & Enni

Sijoitus: Keskeytys Kotkan portilla (meno)

Vaikka kippari Hepon sukujuuret ovatkin vahvasti Venäläisiä, on kyseinen valtio jäänyt visiteeraamatta. Ja jäi nytkin, vaikka kiireessä oli Espoo-Suursaariracea varten hankittu pikapassikin juuri vanhenneen tilalle (muutoin niin kätevä EU-henkilökortti kun ei riittänyt).

Lähtövalmisteluita oli tehty huolella. Sääenusteita tutkittu, kaikissa kolmessa GPSissä reittipisteet, mittarit ja valot tsekattu, helat tarkastettu, plokit voideltu ja veneen pohjakin pesty. Mukaan suostuteltu Enni oli käynyt ostamassa kassikaupalla helposti syötävää ruokaa muiden gastien hoitaessa juomapuolen. Lähtöruokailu Blue Peterissä ja ajoissa lähtöalueelle.

Olimmekin vireinä ja hyväntuulisina spinnulähtöön. Saimme taas hyvän  startin vasemmasta reunasta Finellin ja Tarantellan vierestä. Alexia oli vierellä ja pystyimme pitämään Ilmarista ja muuta fleettiä takanamme Xilian hakiessa omia reittejään radan oikeasta reunasta. Rönnbuskenin kääntöpoijulla ohitettin jo hitain LYS-vene ja spinnujen tipahtaessa fleetti alkoi viuhkaantua Katajaluodon selälle. Lähdössä rullattu ykkösgenoamme ei tahtonut avautua kunnolla, ennenkuin annoimme fallista hieman löysää. Asia ei tuolloin vielä hirvittävästi mietityttänyt.

Hramtsowille fleetti saapui Finellin vetämänä, Xilian olessa kannoilla ja Tarantellan, Ilmarisen, Alexian ja meidän roikkuessa lähituntumalla muun fleetin venyessä perässä. Nostimme muiden lailla taas spinnun genoan rullautuessä vähän nihkeästi paikalleen. Ohitimme upeassa auringonlaskussa yläpuolella olleen Tarantellan muun fleetin ajaessa alempana. Näytti siltä että vauhtimme riiti hyvin niillekin, saimme selvästi kiinni eroa tehneitä Finelliä ja Xiliaakin. Edessä siis tuuli tyyntyi ja shiftasi. 

Kippari mietteliäänä matkalla Kallbådalle.

Lähin vene on Alexia.

Hepo ajaa spinnua, Pitkä-Heikki isossa, Teemu ruorissa ja Jussi valmiina kampeamaan.

Mekin tulimme vuorollamme samaan reikään, jossa spinnu piti tiputtaa vähän ennen Kallbådaa. Tarkoitus oli nykäistä genoa esiin hyvissä ajoin ennen kurssin nostoa kohti Kotkan porttia, mutta genoapa toimi kuten laulun vetoketju –vaikka sille kuinka huusi, ei se likkunut mininkään. Löysäsimme fallia, temmoimme ja riuhdoimme miehissä, mutta mikään ei auttanut. Skuutit kouraan ja kaksi miestä pyörittelemään takaliesmaa auki nousevassa tuulessa perämiehen ajaessa pakosti liian alas. Iäisyydeltä tuntuvan ähellyksen jälkeen saimme murheenkryynin vetoon ja spinnun alas.

Haimme kolmosgenoan kannelle, koska tuulta oli ykkösellä kryssimiseen jo liikaa. Mutta nyt tuo riivatun purje ei suostunut tulemaan alas! Ei millään ilveellä. Pimeys ja jo kohtalainen allokko oli tehnyt miehen hilaamisen mastoon turhan vaaralliseksi ulkomerellä. Otimme isoon yhden reivin ja estelimme veneen kaatumista ajamalla vähän liian ylös. Sählingit olivat verottaneet asemiamme, mutta pysyimme vielä jotenkuten muun luokkamme vauhdissa. Tuulen vähän moinatessa alkoi jo tuntua paremmalta taas täydellä isolla.

Auringon noustessa nousi myös ennustettu, mutta ei toivottu kova vastainen tuuli. Puuskissa tuulen nopeus oli jopa 15 m/s. Kryssiminen kovassa aallokossa aivan liian isolla muodokkaaksi lekatulla kevyen tuulen genoalla oli yhtä helvettiä. Reivattua isopurjetta joutui "laputtamaan" koko ajan, genoa pärisi ja läpsytti perämiehen ollessa pakotettu ajamaan liian ylös pitääkseen veneen pystyssä. Epäedullinen kurssi aiheutti tietysti keulan tökkäämisen aaltoihin ja koko laidalla kököttäneen miehistön perinpohjaisen huuhtelun ja linkouksen. Oli vain ajan kysymys, mikä paikka ensin pettäisi holtittomassa rytkytyksessä. Viimeisetkin yritykset purjeen alas saamiseksi keulakannella läpimäräksi kastunut kippari joutui tekemään aamukahdeksalta tuskaisan päätöksen leikin jättämisestä kesken. Olimme sinnitelleet jo Kotkan portin ohi, mutta sivuutusilmoituksen sijasta kerroimme VHF:llä keskeyttävämme. Ongelmistamme huolimatta olivat jotkut oman luokkamme veneet vielä takanamme.

Käänsimme kurssin myötäiseen miehistön käännellessä väkijuomapullojen korkkeja vastapäivään... Kaverin mökkipoijussa Pernajan saariston suojassa nostetiin Jussi mastoon ja ongelmien lopullinen syy selvisi. Genoan ensimmäinen takkuilu johtui kannen alla olevan rullan sisäänvetoköyden luiskahtamisesta pois rummulta suoraan staagin ympärille. Myöhempi fallin löystäminen käsin purjetta aukipyörittäessä oli taas päästänyt ylhäällä olevan leikarin yläpuolella olevan pätkän niin löysäksi, että se pääsi tekemään solmun itsensä ympärille lukiten koko systeemin.

Muutoin nautinnollinen paluumatka sai kirjaimellisesti ikävän kolhun, kun järvipurjehtijagasteille piti näyttämän yhtä itäisen saariston hienoimmista satamapaikoista, Bockhamnia. Lähestyimme laguunin kapeaa suuakkoa pelkällä isolla lipuen ja täräytimme kunnolla kiveen. Olemme aimmin käyneet tällä ja syvemmilläkin veneillä useasti ko. paikassa ilman ongelmia. Vesi on siis todella matalalla!  X-yachtseissa pohjaan laminoitu teräskehikko välittää voimat laajalle runkoon ja kestää mainiosti kovemmatkin kölin kolhut. Kölin sileyden takaava lasikuitupäällyste taas ei tällaisista maapalloon tutustumisista oikein tykkää. Edessä on siis nostokeikka ja luultavimmin lasikuidun paklaus.

Kokonaisuutena on menetyspuolelle on laskettava vielä kipparin takin taskussa ollut kamera, joka ei menomatkan aaltojen kastelemana suostu heräämään kunnolla henkiin. Kuvia on tulossa, kunhan se tai "myös sisäisesti hyvin kastunut" miehistö herää arkeen. Luukuunottamatta kisan viimeisiä tunteja ja keskeytyksen tuomaa **tutusta, jäi viikonlopusta hyvät fiilikset. Pidimmekin itseämme MORC3 (matkapurjehdus ORC) -luokan voittajina! Hauska nyanssi oli keulaan kiinnitettyjen Volvo-tarrojen repeytyminen matkan aikana niin, että paaralla oli jäljellä vain V-kirjain (=vasen) ja styyralla O-kirjain (=oikea).

Tulokset täältä

p.s. Emme olleet ainoat keskeyttäneet

(peräti 35 venettä 150:stä matkaan lähteneestä joutui jättämään kisan kesken)

Muutamia omia kastuneesta kamerasta pelastettuja kuvia täällä

Mascaraa laidalle! -Ladies night.

KoPu Tiistaikisa 3.6.2008

Rata F myötäpäivään
Tuuli 7-5 m/s NE, ilma + 17°C, vesi +13 °C
Purjeet: Genoa 1 med, Spinnu S2
Miehistö: Hepo, Juho, Matti, Enni, Anne & Lotta

Sijoitus: 19/43

Näyttää tämä purjehdusurheiluharrastus vetävän paremmin naisia puoleensa ilmojen lämmetessä. Alunperin meidän rumien miesten piti saada nauttia peräti neljän naisen sulosta, mutta Tuula varustamon puolelta perui viime hetkellä tulonsa. Annen kanssahan meillä onkin (tosin vain suullinen) sopimus, jonka mukaan Nauti n' Nolla omistetaan ”tasajakona” kimpassa. Anne purjehtii kesäisin, huolehtii skumpan tarjonnasta ja yleisestä viihdyttämisestä. Hepo hoitaa venettä talvisin, huonolla ilmalla ja aina kun joku osa vaatii hoitoa tai on muuten vain rahallista panostusta vailla...

Keulagasti Matti ja enkelit Lotta, Enni ja Anne.

Totutusta poiketen ajoi kippari itse tämän kisan ja mukavaltahan tuo maistui. Lotta hoiti sitkeästi isoa koko kisan, vaikka Nauti n' Nollan ison skuutti on näin puuskaisella tuulella aika raskas käsitellä vahvemmallekin miehelle (meiltä puuttuu moniin sisarveneisiin plokeilla tehty kevyempi hienosäätö). Lähtö onnistui taas hyvin Alfan vierestä styyralla, jiippi ja spinnu ylös.

 

Melkin luona tuli paha takaisku, kun tuulen puolen skuutti pääsi luistamaan vinssillä ja puomin nojatessa etustaagiin jouduimme laskemaan monta kaapelin mittaa turhaan alas, ennen kuin se saatiin naisvoimin vinssattua takaisin paikalleen. Rysäkarin luona kiertomerkille sisarvene Alexia kerkesi juuri ennen meitä toisen sisaren, Phoenixin ollessa aivan kannassa.

Onnistuimme taas kryssillä jättämään molemmat, maalissa olimme reilun minuutin sisään,järjestyksessä  me, Alexia ja Phoenix. Kokonaissijoitus 19/43 ei ollut hyvä, mutta täysin tyydyttävä. Kivaa oli toki taas ja ”maisemat” totuttua paremmat! Viikonloppuna maisemat vaihtuvat taas karuksi, kun äijäporukka lähtee Suursaarta valloittamaan!