Pöhkösti pökäksi taas. Kun ei kerralla opi…

ProSailor Race su 20.5.2012

HSK ORCi

Tuuli 2-4 m/s SSE-SSW, ilma +13-22°C, vesi +10°C

Purjeet: Genoa 1 med, spinnu S3

Miehistö: Hepo, Kimmo V. , Marja, Jarko, Janne & Irina

Sijoitus: 12/12

ORCi ranking-sarjan avasi perinteisesti Pro Sailor Race. Rata oli toisinto edellispäivästä. Sunnuntain keliä ennustettiin sitäkin lauantain toisinnoksi. Tuulta vaan vielä vähemmän ja lämpöä vähän enemmän. Harmillista oli, että meidän osaltamme tuloskin oli toisinto, eli viimeinen.

Ennen kisaa vannoimme pyhästi pysyttelevämme siellä, missä sisarveneemmekin (Alexia, Phoenix ja "uusi perheenjäsen" Xelina) seilaisivat. Emme tänään tekisi edellispäivän kaltaisia tuhoisia "omia ratkaisujamme". Katsoimme ykkösluokan startin ja mielestämme poijun päästä lähtenyt Nornan sai hyvää valitsemalla radan vasemman reunan. Sieltä mekin päätimme lähteä.

Startti onnistuikin nappiin ja olimme hyvässä vauhdissa poijulla paukun tullessa. Allamme oli vain Kotipizza. Laskettelimme kohti Pihlajasaarta ja vaikutti, että seuraava halssi lähtisi mukavasti nostamaan meitä Melkin yli. Kotipizza  heitti ensin allamme paaralle. Jouduimme vähän heitä väistämään, ja vaikka miehistö vähän protesteja jo huutelikin, sovimme että asia hoidetaan ilmaisilla pizzoilla.

Mekin heitimme paaralle ja aloimme etsiä siskokultiamme fleetin joukosta. Joku sukellusvene tai vastaava oli ilmeisesti hinannut Alexian Melkin kupeeseen, niin paljon se oli ottanut kaulaa muihin. Valtaosa muutakin fleettiä oli oikeassa laidassa, joka siis nyt vetikin selvästi paremmin. Me "vasemmistolaiset" (Kotipizza, LOW ja me) olimme jääneet reilusti jälkeen.

Hampaita kiristellen aloitimme toivottomalta tuntuvan kirin. Ei ollut kiva saada heti kättelyssä turpiin. Edellispäivän nöyryytys oli liian selvänä mielessä. Tuuli shiftaili edellispäivän tapaan holtittomasti ja vihdoin Melkin eteläpuolelle päästyämme selällä näkyi isoja tyynen alueen peilaavia läiskiä. Saimme hyvää valitsemalla paaran halssin länteen joka sivusi Melkin etelärantaa. Osa fleettiä matkasi kauas kohti itää. Venda etelään ja Tammakarin punapoijulla olimme mukavasti ohittaneet osan porukkaa.

Alexia ja nippu muita veneitä haki tuulia kauempaa etelästä, aina Katajaluodon kupeesta. Me päätimme taas heittää läntiselle halssille, joka oli vienyt meitä hetki sitten hyvin. Ja eilenhän olimme juuri tässä tehneet vikatikin etelään joka maksoi meille koko kisan.

Valintamme näytti osuneen kohdalleen. Liikuimme olosuhteisiin nähden ihan mukavasti kahta solmua ja kurssi tuntui nostavan kohti seuraavaa merkkiä, Trutkobbenin eteläpoijua. Eteläinen fleetti ei ainakan yhtään kovempaa liikkunut. Lähellä Trutkobbenia tuli sitten stoppi. Täydellinen sellainen. Lokin näyttäessä vauhdiksi 0,0 solmua, katselimme kuinka koko etelän jengi lipui ohi. Ei vauhdikkaasti, mutta liikkeessä kuitenkin.

Luokastamme Trutkobbenin eteläpoijulle kerkesivät ensimmäisinä siskot Alexia ja Xenia. Olivat ajaneet 10 min aikaisemmin lähteneet X-34:set Xilian ja Relaxin kiinni. Vaikka X-34 pitäisi olla vanhempaa X-332:sta nopeampi, niin tuntuu ettei se oikein pärjää fokkaveneenä kevyellä kelillä vanhemmalle siskolleen. Trutkobbenin kupeessa kelluen katselimme kuinka muutkin luokkamme veneet aikanansa nostelivat spinnujaan.

Vihdoin viimein mekin saimme pienen tuulen vireen ja pääsimme kinkkaamaan poijulle. Takanamme oli enää vain Inferno 31 Solveig. Nostimme ylös kolmosspinnun ja aloimme huimalla noin solmun vauhdilla jahtaamaan fleetin hitaimmaksi veneeksi gph:n mukaan arvioitua FinnFlyer 31 Aniaraa. Aniaran blogissa on hieno kuva meistä lähestymässä.

Pääsimmekin helpohkosti Aniaran päälle ja ohikin kun takaa tuli Solveig ja yritti samaa temppua meille.

Tuuliolosuhteet olivat sikäli mielenkiintoiset, että pystyimme vaivatta ajamaan spinnua tuulimittarin näyttäessä tuollaisia 65° true tuulikulmia. Jossain vaiheessa Vindex osoitti samaan suuntaan kuin spinnupuomikin ja pallokas vaan lensi iloisena! Eli Solveigia ei siis tarvinnut päästää päälle. Punki sitten meidän ja Aniaran väliin ja samalla stoppasimme sitten kaikki kolme.

Aikamme 0 solmun "vauhdista" ja kuumasta auringonpaisteesta nautiskellessamme alkoi sitten uusi ihan oikea tuuli. Nyt se levisi koilisesta ja saavutti meidät kolme ennen muuta fleettiä. Tämä kun olisi tapahtunut vartin aiemmin, niin olisimme Trutkobbenilta nousseet luokkamme kärkiveneiden joukkoon.

Pysyttelimme nyt radan oikeassa reunassa ja Rysäkarin rantoja nuollen saimmekin nannaa ja jiippasimme Rönnkobbenille juuri Kotipizzan ja MIss Piggyn edellä. Kolmosspinnu pysyi mainiosti vedossa ja teimme kaulaa Miss Piggyyn ja erityisesti Kotipizzaan joka joutui tiputtamaan pallokkansa puolessa välissä suoraa. Edellä Low vaihtoi spinnunsa litteämpään muttei oikein saanut sitä lentämään. Samoin edellä ollut Donna joutui ajamaan alemmas ja vaihtoi genoalle kauan ennen Ådholmenin vihreätä tikkua, joka oli kääntömerkkinä. Me tulimme sinne saakka spinnulla. Donna kurvasi eteen ja meinasi nostaa meidät merkin yli. Rajulla ohjausliikkeellä estimme törmäyksen ja pääsimme nippa nappa Donnan perää hipoen ottamaan merkin oikein. Kauden alkuhorroksessa ja spinnunlaskuhässäkässä emme tajunneet huutaa tilaa merkillä saatikka protestoida Donnaa pyörimään rangaistuksia.

Käärmesaarten portin jälkeen vendasimme pois Donnan **skoista. Lyhyt tikki ja takaisin kohti Melkkiä. Donnasta pääsimme nyt ohi, ja Kotipizza jäi yhä mutta Miss Piggy oli nyt joka hiivatin vendan jälkeen aina kanssamme samaan aikaan risteävällä kurssilla. Ajoivat aika paljon alemmas, mutta vauhtia näytti riittävän aiempaa matalammasta rikistä huolimatta entistä paremmin. Miss Piggy on saanut tälle vuodelle todella edullisen mittakirjan. Se kun olisi vielä 3,5 solmun keskinopudella ollut tasoituksissa mukamas Aniarakin hitaampi. Jokin tuntuu mättävän, kun 31.7 Firstit kyllä tuntuvat yleisesti ottaen pärjäävän kevyissä keleissä mainiosti. Ja nimenomaan tällä Miss Piggylekin nyt vaihdetulla "lyhyellä" vakiorikillä.

Hienosti kulki Miss Piggy kryssiä joka tapauksessa ja kerkesivät perkeleen pekonit ennen meitä Lintupaasien punaiselle lyhennettyyn maalinkin voittaen koko luokan tasoituksissa. Onneksi rata oli lyhennetty, olisivat saaneet tehdä saman lauantainakin. Toinen kierros oli silloinkin turha. Me emme tasoituksissa pärjänneet vaan taakse jätetyt veneet olivat kaikki edellämme, ei paljon mutta riittävästi. Viimeinen sija (taas).

Matka Hoskille meni mukavasti Irinan tekemiä jauheliha- ja hillotäytteisiä lettuja mutustellen ja olutta litkien. Nyt kyllä ohitimme LOW:n ja Miss Piggyn kun emme tehneet mitään, annoimme veneen vain mennä. Näinköhän pitäisi aina menetellä? Mitä niitä naruja turhaan nykimään, nautiskellaan vaan. Viimeiselle sijalle kun pääsee varmasti liikoja ponnistelemattakin.

p.s. Lauantain (ja sunnuntain ORCi 2) tuloslistat muuttuivat tätä kijoitettaessa. Audi S Tronicille haettiin tulokseksi molemmista kisoista RAF. Toivottavasti saavat jatkossa oikeilla purjeilla vastaavia sijoituksia tilalle!

Kuvapankissa (uudessa osoitteessa) lisää kuvia viikonlopulta.

Sailpix.fi :ssä taas nippu upeita kuvia