Lyhyen radan kuviokellunnan piirimestaruuskisat

KoPu Tiistaikisa 23.8.2011

Rata E myötäpäivään (lyhennetty)

Tuuli 0 m/s VRB, ilma +18°C, vesi +19°C

Purjeet: Genoa 1, spinnu S2

Miehistö: Hepo, Jarko, Matti & Riku

Sijoitus: 11/26

Kaikki sääennusteet lupailivat kovin kevyttä keliä Juhlatiistis-illalle, joten emme kovin huolissamme lähteneet vajaamiehisenä (vain neljällä) radalle. Hyvin olivat pekkapoudat hommansa hoitaneet. Saapuessamme lähtöalueelle oli Lauttasaarenselkä kuin öljyvahingon jäljiltä: veden pinta ei turhia väreillyt. Veneitä oli kuitenkin ilmaantunut ihan mukavasti paikalle, jonkun sinnikkään Albin Expressin jopa meloessa lähtölinjalle! Meitä kakkosluokkalasia oli oikein hyvä edustus, kymmenen venettä. Mukana olivat pitkästä aikaa myös Ramdata ja sisarvene Alexia, joka ulkoilutti jotain Windseekker-henkistä ohutta lappua keulastaagissan. Ei tuntunut kovin hyvä "nenä" silläkään olevan, kun ei sekään tuula löytänyt. Roikkuipahan yhtä onnettomana kuin muidenkin veneiden etuläpyttimet.

Lähtöpaukku ei pikkuluokassa suuren suurta säpinää synnyttänyt. Lähtö oli yhtä mielenkiintoista katsottavaa kuin puiden kasvun seuraaminen. Varauduimme omaamme vanhalla, ei niin kauniilla, mutta sääntöjen mukaisella kikalla: vauhti päällä koneella nelosen paukkuun asti. Eihän sitä vauhtia enää neljän minuutin kuluttua juurikaan ollut, mutta edes aavistus ohjattavuudesta. Vähän turhan varovaisena dippasimme lautakuntaveneellä X-Capen alle. Ettei olisi päässyt meitä nostamaan… Ja siis millä tuulella muka. Rankkaa yltiöoptimismia tuulen heräämisestä, kuten myöhemmin ilmeni.

Luokkamme lähdössä oli nippu veneitä ajatunut jopa linjan yli. Linjalla killui yhä myös pikkuluokan veneitä. Ilmassa ei todellakaan ollut suuren urheilujuhlan tuntua. Kaikkien veneiden miehistöissä vain kuiskuteltiin ja hiippailtiin varovasti laidalta toiselle, mukamas vendoja tehden. Siis vastatuulikäännöksiä…

Mekin suoritimme koko salaisen repertuaarimme nollatuulen jippoja, onnistuen vain tappamaan sen viimeisenkin 0,001 solmun vauhdin. Kaiken lisäksi jonkun ohiajaneen moottoriveneen aallot käänsivät keulamme n. 90° haluamastamme kulkusuunnasta. Naapuriveneiden Windexseistä päätellen keula ei kuitenkaan ollut vastatuuleen… (ks. kuva alla)

Jollain kumman keplottelulla fleetistä erottui kuitenkin kärkijoukko: keskeltä tulleet Audi, Alexia, Extasia, Casper, Subway sekä oikealta "puskenut" Spirit of Juniper. Joukossa vielä joku pikkuluokkalainenkin. Matkaa oli tehty jo melkein puolitoista tuntia, eikä edes kärki silti ollut päässyt puolta mailia.

Osa porukasta nosteli spinnnuja/genaakkereita, mutta ilmeisesti vain helium tai kaasumainen Viagra olisi nekään tanaan saanut. Audi jopa nosti jonkun gasteistaan ylimmälle saalingille tuulta tähystämään, mutta taisi olla kovin lohduton näky ylhäältäkin katsottuna.

Lautakuntavene KoPukka oli siirtynyt lähelle Käärmeluotojen punaista viittaa, siis vain noin 0,6 mailin päähän lähtölinjasta. Puoli kahdeksan jälkeen kaikui hiljaisessa illassa kaksi haulikon pamausta, jotka synnyttivät fleetissä kuhinaa. Aika moni epäili sorsastajien olevan liikkeellä ja iso osa tuntui ihmettelevän, mistä paukut oikein tulivat. Meidän kelluntapaikaltamme ei ollut epäilystäkään, KoPukka siellä ampui täyslaidallisia. Odotimme kolmattakin pamausta purjehduksen peruuttamisen merkiksi, mutta sitäpä ei tullutkaan.

Audi, Subway ja lähes koko kärkijoukko eivät odottaneet, vaan käynnistivät koneet ja pörhälsivät matkoihinsa. Juniper ja joku pikkuluokkalainen jäivät paikalleen. Kohta näimmekin, kuinka Kopukasta laskettiin poiju veteen, eli ei se mihinkään ollut lähdössä. Hepo muisteli kahden pamauksen merkitsevän merkin siirtoa, mutta tässä tapauksessa (yhdessä S-lipun kanssa) ne kertovat sääntökirjan mukaan radan lyhentämisestä. Todella outoa, että näin kokenut joukko haksahti perussignaalien tulkinnassa. Sääntökirja ei niin paljoa paina, etteikö sitä kannata veneessä pitää…

Illan ainoa tuulenhenkäys tarttui lyhyeksi hetkeksi enimmäkseen spinnuja roikottavaan fleetiin. Myös meidän lötköön kolmosspinnumme. Muutaman sekunnin loki näytti yli 0,5 solmun huimaa vauhtia, oltuaan 0,0:ssa koko lähdön jälkeisen ajan. Spirit of Juniper tuli maaliin kuuluvien riemunkiljahdusten myötä. Tuskaisen hitaasti valuimme mekin taas 0,0 solmua nopeusnäytössä kohti maalilinjaa.

Vajaan kymmenen minuutin kuluttua pääsimme mekin vihdoin perille. Ennen meitä sinne kuitenkin valui kymmenkunta muuta venettä, etupäässä 10 min aiemmin lähteneitä pikkuluokkalaisia. Tasoituslukuarvonnan lottopallot antoivat meille lopputulokseksi 11. sijan. Ramdata korjasi potin kakkossijan jakaneiden Kiran ja Juniperin edestä. Sijoituksemme paransi hieman ranking-pistetiliämme ja siirryimme nyt kokonaistuloksissa taas kahdeksanneksi. Seitsemän venettä sai kisasta tuloksen DNF. Laskujemme mukaan näistä olisi ainakin 5 tai 6 ollut ilman (turhaa) keskeytystä tuloksissa edellämme…